ark
Asuinrakennusten tilallinen joustavuus tuntuu unohtuneen keinovalikoimasta, kun pyritään lisäämään rakennetun ympäristön kestävyyttä, kirjoittaa professori Karin Krokfors.
Zürichin asunto-osuuskuntamalli on sekä yhteiskunnallinen että kaupunkipoliittinen menestys. Se perustuu poliittisille tukitoimille, jollaisia Suomesta ei nykyisellään löydy.
Lydia Kallipolitin teos haastaa ekologisen suunnittelun laskennallisena toimintana.
Kirja Helsingin empirekaupungin synnystä ponnistaa olemassa olevasta tutkimuksesta mutta tarjoaa myös mielenkiintoisia tulkinnallisia avauksia.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi kuratoriaalinen johtaja ajattelee, että näkyvinä julkisina instituutioina museot voivat synnyttää uusia, vastuullisempia yhteyksiä maailmaan.
Charmantisti patinoitunut talo muistelee kulmakunnan ajallisia kerrostumia ja seuraa, miten viereltä puretaan hyvin säilyneitä kaunottaria.
Vuonna 1930 Arkkitehti-lehdessä julkaistu ”palaute toimitukselle” imitoi niin Alvar Aaltoa kuin Sigurd Frosterusta.
Kaupunkien pihat ja tontit ovat alihyödynnetty resurssi, joiden hiilinielut voisi helposti jopa moninkertaistaa, sanoo maisema-arkkitehti Mari Ariluoma.
Arkkitehti-lehti on 123-vuotisen historiansa aikana kokenut lukuisia muodonmuutoksia. Niistä huolimatta lehden perustehtävä on säilynyt hämmästyttävän kirkkaana perustamisesta lähtien, kirjoittaa Kristo Vesikansa uudistuneen Arkkitehti-lehden pääkirjoituksessa.
Tekoälyn vallankumouksesta voi olla arkkitehdeille suurta etua, jos heillä on sen käytöstä selkeä suunta, esittää Yalen arkkitehtuurikoulun varadekaani ja Autodeskin entinen varatoimitusjohtaja Phil Bernstein.
Uudessa Hyvät häviäjät -juttusarjassa arkkitehdit esittelevät arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotisen historian varrelta kakkoseksi jääneitä tai muita palkittuja ehdotuksia, jotka ovat tehneet heihin vaikutuksen. Ensimmäisessä osassa päätoimittaja Kristo Vesikansa esittelee yhden omista suosikeistaan.
Kilpailuja käydään yhä enemmän erilaisina tarjous- ja ideakilpailuina, joita ei valvo kukaan. Arkkitehtuurikilpailujen on muututtava muun maailman mukana, tai muuten ne jäävät marginaaliin.
Avoimet kilpailut ovat olleet keskeinen osa suomalaista arkkitehtuurikulttuuria jo 150 vuoden ajan. Mutta ovatko ne tehokkain tapa hyödyntää arkkitehtien ammattitaitoa? Entä miten järjestelmää voisi kehittää? Kaksi kilpailuissa menestynyttä arkkitehtia kertoo näkemyksensä.
Ylen uusi tv-sarja on tervetullut lisä suomalaisiin arkkitehtuuriaiheisiin elokuva- ja tv-tuotantoihin. Arkkitehtien lisäksi ääneen pääsevät niin asukkaat kuin aktivistit.
Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Asko Takala ruotii kolumnissaan syitä asuntojen laadun heikkenemiselle ja pohtii, millaista on tulevaisuuden kestävä asuntotuotanto.
