Humaanin sivistyksen korjattu kehto
Jyväskylän yliopiston päärakennus on kärsinyt muun muassa sisäilmaongelmista, mutta peruskorjauksen myötä se on saanut takaisin keskeisen roolinsa kampuksella.
Takaisin asiantuntijaksi
Arkkitehdit voivat vaikuttaa siihen, mikä on kestävää rakentamista. Siihen sitoisi alan etiikkakin, mutta ymmärtävätkö arkkitehdit vastuunsa? kysyy Lars-Erik Mattila.
Ekologisen asumisen jäljillä
Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Hanasaari hiilen jälkeen
Aalto-yliopiston viime kesän studiokurssilla suunniteltiin hiilenjälkeistä aikaa.
Studiolla Matti Kuittinen – Kestävyyden kannattaja
Kesästä 2019 alkaen Matti Kuittisella on ollut uusi ja harvinainen titteli – rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten professori.
Maisema-analyysin uudet tasot
Perinteiset maisema-analyysit kaipaavat päivittämistä kaupunkien tiivistyessä. Esimerkiksi hulevedet ovat paitsi osa ekologisia systeemejä niiden hallinta voi myös muodostaa kaupunkilaisille merkityksellisiä paikkoja, Daniel Falck esittää.
Pääkirjoitus 5/19: Kestävyyden paino
Onko olemassa arkkitehtia, joka ei haluaisi toimia kestävästi? Suunnittelijaa, jota ei kiinnostaisi ympäristö?
Liian vähän liian monelle – vai tarpeeksi kaikille?
Ilmastokriisin myötä jokaisen alan, taidemuodon ja pyrkimyksen tulisi kyseenalaistaa olemassaolonsa, ehdottaa Maria Smith, yksi Oslon arkkitehtuuritriennaalin 2019 kuraattoreista.
Kasvulla on hintansa
Kaupunkien kehityshistorian tarkastelu auttaisi hahmottamaan myös nykykehityksen mahdollisia seurauksia, kirjoittaa Eeva Berglund.