ark
Luca Ortellin ja Chiara Monterumisin toimittama kirja tarjoaa ensimmäistä kertaa englanninkieliset käännökset kahdesta Kay Fiskerin asuntotuotantotutkimuksesta.
Lydia Kallipolitin teos haastaa ekologisen suunnittelun laskennallisena toimintana.
Kirja Helsingin empirekaupungin synnystä ponnistaa olemassa olevasta tutkimuksesta mutta tarjoaa myös mielenkiintoisia tulkinnallisia avauksia.
Tekoälyn vallankumouksesta voi olla arkkitehdeille suurta etua, jos heillä on sen käytöstä selkeä suunta, esittää Yalen arkkitehtuurikoulun varadekaani ja Autodeskin entinen varatoimitusjohtaja Phil Bernstein.
Helsingin julkisivukuvastoa esittelevä, kaupunginosittain jäsennelty teos Eläimellinen Helsinki sopii oppaaksi sunnuntaikävelylle.
Alvar ja Elissa Aallon arkkitehtitoimiston työtä kuvaava tietokirja avaa uusia näkökulmia modernin Suomen rakentamiseen. Haastattelujen kautta myyttinen kuva Aallosta saa inhimillisiä sävyjä ja rosoa.
Inken ja Hinrich Baller uudistivat Länsi-Berliinin asuntoarkkitehtuuria omintakeisella muotokielellään 1960–1980-luvuilla.
Jari ja Sirkkaliisa Jetsosen teos esittelee isä ja poika Saarisen suunnittelemia asuinrakennuksia, joista monet ovat aiemmin jääneet näyttävien julkisten rakennusten varjoon.
Millaista on ukrainalainen kerrostalojen arkkitehtuuri? Kateryna Malaia ja Philipp Meuserin teos esittelee maan asuinrakentamisen parhaimmistoa sadan vuoden ajalta.
Kahdesta berliiniläisestä 1970- ja 1980-luvun alun yliopistorakennuksesta on muodostunut purkaa vai korjata -keskustelun ikoneita.
Banaalin käsitettä arkkitehtuurissa tarkasteleva kirjoituskokoelma on puheenvuoro tällä hetkellä käytävään rakennusalan arvo- ja purkukeskusteluun.
Justinien Tribillon suuntaa valokeilan Pariisin ytimen ja esikaupunkien väliselle vyöhykkeelle ja löytää sieltä kaupungin kiistanalaisen ja hyljeksityn puolen.
Suurkaupunki Tokio tarjoaa inspiraatiota myös ihmisen mittakaavaisen kaupungin luomiseen ja ruohonjuuritasolta ponnahtavaan kaupunkikehittämiseen.
Tietokirjailija Mikko Laaksonen kokosi kansiin otannan Arava-rahoitteisesta sodanjälkeisestä asuntotuotannosta.
Tampereella vaikuttanut jugendarkkitehti Birger Federley sai 150-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi ensimmäisen monografian, joka kuitenkin jättää työt ilman kontekstointia.
