Vielä yksi monumentti?
Eteläsataman kehittämisvaiheet 2000-luvulla eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa Helsingin kaupunkisuunnittelukoneiston kyvystä ratkoa keskeisen alueen ongelmavyyhtiä, näkee Kristo Vesikansa.
Helsingin urbaanit rönsyt ja takiaiset
Helsingin kaupunkirakenne on virheellisten suunnitteluideaalien fragmentoima, näkee arkkitehti ja professori Kai Wartiainen.
Sulkeutuvat rajat
Suomen itsenäisyyden ajalta löytyy vain kourallinen ulkomaisten arkkitehtien tänne suunnittelemia rakennuksia. Toisaalta Suomi on jäänyt naapureistaan jälkeen myös suunnitteluosaamisen viennin saralla.
Vastuullisuus ei ole enää valinta
Uusi EU-direktiivi tekee näkyväksi, että vastuullisuus on ympäristövaikutuksia laajempi asia ja koskettaa meitä kaikkia.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Väritön vuosikymmen
Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.
Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Unelma sosiaalisesti esteettömistä esitystiloista
Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?
Laatikko aukene!
Arkkitehti-lehdessä teatterirakentamista on seurattu lehden alkuajoista lähtien, kirjoittaa päätoimittaja Kristo Vesikansa. Tällä hetkellä esityksentekijöitä kiehtoo esitysten tekeminen olemassa oleviin tiloihin, joista tulee samalla osa teosta.