ark
Eteläsataman kehittämisvaiheet 2000-luvulla eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa Helsingin kaupunkisuunnittelukoneiston kyvystä ratkoa keskeisen alueen ongelmavyyhtiä, näkee Kristo Vesikansa.
Helsingin kaupunkirakenne on virheellisten suunnitteluideaalien fragmentoima, näkee arkkitehti ja professori Kai Wartiainen.
Kaupunkiluonto ei voi olla vain tieteen ja tekniikan ratkomaa terveellistä ja turvallista, näkee maisema-arkkitehti Meri Mannerla-Magnusson.
Suomen itsenäisyyden ajalta löytyy vain kourallinen ulkomaisten arkkitehtien tänne suunnittelemia rakennuksia. Toisaalta Suomi on jäänyt naapureistaan jälkeen myös suunnitteluosaamisen viennin saralla.
Uusi EU-direktiivi tekee näkyväksi, että vastuullisuus on ympäristövaikutuksia laajempi asia ja koskettaa meitä kaikkia.
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.
Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Arkkitehti-lehdessä teatterirakentamista on seurattu lehden alkuajoista lähtien, kirjoittaa päätoimittaja Kristo Vesikansa. Tällä hetkellä esityksentekijöitä kiehtoo esitysten tekeminen olemassa oleviin tiloihin, joista tulee samalla osa teosta.
Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?
Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.
Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.
