Maton monet kuviot
Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.
Alvar Aalto -mitalistin töissä näkyy herkkyys asumiselle
Belgialaisarkkitehti Marie-José Van Hee on suunnitellut erityisesti yksityistaloja Belgiaan.
Tärkeintä ovat näkymät
Jos suunnitelmat toteutuvat, 2030-luvulla Makasiinirannan uusista liikekortteleista tulee osa Helsingin kansallismaisemaa. Arkkitehti Mikko Summaselle niiden suunnittelu on ”once in a lifetime” -projekti.
Keskeneräisyyden ylistys
Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.
Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi
Lapsiystävällisessä kaupungissa leikki saa levitä puistojen ulkopuolelle ja autolla liikkuvien täytyy joustaa, visioivat maisema-arkkitehti Mari Ariluoma ja kaupunkilapsuuteen erikoistunut tutkijatohtori Veera Moll. He keskustelivat ja löysivät lapsiystävällisemmän kaupungin suunnitteluun kahdeksan periaatetta.
Kotoutettua vierautta
Kuinka ulkomainen ja paikallinen yhdistyvät? Fernando Nieton mukaan prosessi vaatii molemminpuolista sopeutumista.
Ulkomaalaisena arkkitehtina Suomessa – neljä näkökulmaa
Neljä Suomeen juurtunutta arkkitehtia kertovat, millaista on suomalaisen arkkitehtuurialan arki ja mihin kannattaa satsata, jotta alasta saataisiin kansainvälisempi.
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.