Jutut

Syventävää

Essee — 1.6.2018

Arkkitehtuuri digitaalisuuden jälkeen

Kulttuurimme ja ympäristömme muuttuu vähitellen yhä laajemman digitalisaation myötä. Miten muuttuva digitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuurin harjoittamiseen, siitä puhumiseen, sen arviointiin ja esittämiseen? kysyy Mika Savela.

Ilmiöt — 1.6.2018

Sukkahousutehtaasta taidekouluksi

Hieman ennen Aalto-yliopiston uuden kampuksen avautumista myös Viron taideakatemia muutti uusiin tiloihin. Millaisessa ympäristössä taiteita ja suunnittelua opiskellaan Tallinnassa?

Essee — 1.6.2018

Chatteja, botteja ja hohtodiodeja

Teknologian kehitys saa Kaisa Karvisen pohtimaan, mitä julkisella tilalla tänä päivänä tarkoitetaan.

Essee — 1.6.2018

Kopioi ja korvaa

Kysymys siitä, miten arkkitehtuuri tulee vaikuttamaan virtuaalitodellisuuden kehittymiseen, on yhtä mielenkiintoinen kuin se, miten virtuaalitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuuriin, Pekka Airaxin ja Yiliu Shen-Burke pohtivat ja esittelevät virtuaalisen Venäjän paviljonki -projektin.

Juttukokoelma — 1.5.2018

10 x instituutio – Rakenteiden rakentajat?

Mitä arkkitehtuurinäyttelyiden parissa tapahtuu parhaillaan kansainvälisesti? Mikä on se "kansainvälinen huipputaso", joka mainitaan tavoitteena myös uuden, Suomeen suunniteltavan arkkitehtuuriin ja muotoilun museokokonaisuuden esiselvityksissä? Haastattelimme Näyttely-teemanumeroa varten kymmentä näyttelyinstituutiota eri puolilta maailmaa.

Essee — 1.5.2018

Läpi kerrosten

Carlo Scarpan suunnittelema Castelvecchion museo Veronassa puhuttelee Iris Anderssonia arkkitehtuurin yksityiskohtien kautta.

Essee — 1.5.2018

Taide kohtaa kyläelämän

Japanin 2000-luvun museoiden kirjoon mahtuu julkisten tahojen ja säätiöiden suurten hankkeiden sekä yksityisrahoitteisten erikoismuseoiden lisäksi erilaisia yhteisöllisiä taideprojekteja, jotka ovat toimineet myös syrjäisten alueiden elvyttäjinä. Kaisa Broner-Bauer tarkastelee Setouchi-saarten kehittymistä.

Analyysi — 1.5.2018

Muutakin kuin rakennuksia

Mistä puhumme, kun puhumme arkkitehtuurin esittämisestä näyttelyissä? Markus Lähteenmäelle arkkitehtuurinäyttelyt hahmottuvat kansainväliseltä kentältä käsin monimuotoisempina kuin mitä Suomessa on viime vuosina nähty.

Ilmiöt — 1.2.2017

Naisverkosto sai alkunsa

Naiset alkoivat harjoittaa arkkitehdin ammattia Suomessa 1900-luvun alussa. Naisarkkitehdit perustivat oman yhdistyksen, Architectan, 1940-luvulla. Pirkko-Liisa Schulman kirjoittaa yhdistyksen vaiheista.

Ilmiöt — 1.7.1971

ARK 7/1971: Avotilakoulu – tulevaisuuden koulu?

Osmo Lappo kirjoitti vuonna 1971 koulusuunnittelun uusista tuulista. Teksti on julkaistu alun perin Arkkitehti-lehden numerossa 7/1971.

Ilmiöt — 1.10.1960

Arkistosta: 1950-luvun asuntotuotannon arviontia – kehittyneisyyttäkö?

Asuntotuotanto ei ole kehittynyt hyvään suuntaan 1950-luvulla, analysoi Esko Suhonen numerossa 10/1960.

Ilmiöt — 1.6.1956

Arkistosta: Rakennustaiteen näkoaloja – Suomen Arkkitehtiliiton neuvottelupäivillä 1956 pidetty alustus

Aulis Blomstedt pohti suomalaisen arkkitehtuurin tyyliiä, rationaalisuutta, suomalaisuutta ja kansainvälisyyttä alustuksessaan Arkkitehtiliiton neuvottelupäivillä vuonna 1956.

Ilmiöt — 1.7.1955

Arkistosta: Mietteitä Helsingin keskustasta

Helsinki on saanut uuden asemakaavatoimielimen, joka keskittyy erityisesti keskustan suunnittelukysymyksiin. Erik Kråkström pohtii, millaisiin kysymyksiin sen olisi syytä tarttua.

Ilmiöt — 1.9.1953

Arkistosta: Julkisten rakennusten dekadenssi

Liikerakennukset ovat ottaneet julkisten rakennusten paikan kaupunkien suunnittelussa, pohti Alvar Aalto vuonna 1953: "Yhteiskuntamme on päästävä takaisin siihen, että sillä on oikea jäsentely."