IlmoitusAdvert

Julkaistu lehdessä 3/2020 - Käsityö

Haastattelu

Puun taitaja

Kuva: Kari Nyyssönen

Puuseppämestari Antrei Hartikainen hyödyntää erilaisia puuntyöstön tekniikoita huonekaluissaan sekä tarve- ja taide-esineissään. Hänet valittiin vuoden nuoreksi muotoilijaksi 2018 ja seuraavana vuonna hän oli myös yksi viidestä kansainvälisen arkkitehtuuri- ja designjulkaisu Dezeenin ”Emerging Designer of the Year” -ehdokkasta.

Antrei Hartikainen, olet puuseppämestari ja muotoilija. Mitä ajattelet käsityön käsitteestä nykypäivänä?

Käsityötä on nykyään vaikea määritellä. Uudet tekotavat ja digitaalinen työskentely mukautuvat myös osaksi käsityön käsitettä, mutta missä määrin, on puhtaasti tulkintakysymys. Käsityö määritelmänä ei mielestäni ole muuttunut, vaan tarkoittaa edelleen jonkin asian valmistamista käsin, joko työkaluja käyttämällä tai ainoastaan käsin muotoilemalla. Työkalut ja tekniikat ovat vain monipuolistuneet menneestä.

Vaikka käsityön käsitteen alle jää erittäin laaja joukko aloja, joilla työskentelee vain ammattilaisia tai harrastajien osuus on häilyvän pieni, niin silti minulle tulee käsitöistä aina ensimmäisenä mieleen harrastuspohjainen tekeminen. Joissakin yhteyksissä käsityö-sanan käyttö kuulostaakin omaan korvaan vähättelevältä.

Melt-kaappi on inspiroitunut veden muodonmuutoksista. Pinta muodostuu kerroksittain liimatuista mäntytikuista. Antrei Hartikainen 2019–2020. Kuva: Antti-Jussi Rantala

Nykyään design on varsin laaja ja melko kaupallistunutkin käsite. Miten perinteisemmät puun työstämisen taidot ja esimerkiksi materiaalin tuntemus ovat vaikuttaneet näkemyksiisi muotoilusta ja suunnittelusta?

Oma tekemiseni on lähtenyt rakentumaan nimenomaan puusepän perustyön pohjalta. Tästä johtuen lähestymiseni muotoiluun on ollut hyvin materiaalilähtöistä ja aitoa. Pyrkimyksenäni on löytää tasapaino materiaalin kunnioituksen ja haastamisen välillä. Mielestäni pitää tuntea työstettävä materiaali ja tekniikat tarpeeksi hyvin, että osaa mennä haastamisessa hieman liian pitkälle ja sitten palata tarvittavan verran taaksepäin. Vain kokeilujen ja erehdysten kautta on mahdollista löytää tietyn materiaalin ydin ja vielä niin, että se sopii omaan työskentelyyn ja muotokieleen. 

Suomessa on vahva puurakentamisen perinne ja esimerkiksi kansanrakentamisessa ei ole perinteisesti ollut kyse muotoilusta tai arkkitehtuurista, vaan tarpeeseen tehdyistä tiloista ja esineistä. Näetkö itsesi jollain tavalla tässä jatkumossa?

Joltain osin kyllä. Omat työskentelytapani ja -periaatteeni on selvää jatkumoa tälle. Poikkeuksena teen kuitenkin tuotteiden ja kalusteiden ohella teoksia ilman selvää käyttötarkoitusta. Lisäksi useissa tuotteissa estetiikka on määräävässä roolissa funktionaalisuuden sijaan.

Kukkii on kokoelma puisia kukkia ja kasveja, joissa on käytetty eri puuntyöstön tekniikoita. Antrei Hartikainen 2016. 

Puusepän koulutuksen saaneita tunnettuja arkkitehteja löytyy jonkin verran. Millainen on oma suhteesi arkkitehtuuriin?

Lapsena ja nuorena haaveilin jopa hetken arkkitehdin ammatista. Silloin se liittyi pitkälti innostukseen piirtämisestä. Lopulta etenin kuitenkin ammatin puolesta pienempään mittakaavaan ja yksityiskohtaisempaan tekemiseen.

Arkielämässä ja matkustellessa kiinnitän paljon huomiota rakennuksiin ja poimin mielenkiintoisia yksityiskohtia sieltä täältä. Museoissa ja gallerioissa hämmästelen usein upeita tiloja enemmän kuin itse esiteltäviä töitä.

Ihailen suuresti arkkitehtuuria ja sitä, kuinka monipuolista osaamista vaaditaan esteettisten, käytännöllisten ja rakenteellisesti toimivien kokonaisuuksien suunnittelemiseksi. Kiinnostukseni arkkitehtuuriin välittyy usein myös omassa työskentelyssä. Tarkastelen tiloja ja ympäristöjä sillä silmällä, miten omat teokseni tai kalusteeni sopisivat niihin ja sulautuisivat osaksi kokonaisuutta. ↙

IlmoitusAdvert