Julkaistu lehdessä 5/2020 - Monumentti

Haastattelu

Puuttunut kulma

Kuva: Tuomas Uusheimo

Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema Courtyard Tampere City -hotelli pyrkii kuromaan Tampere-talon ja Tampereen yliopiston päärakennuksen kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi.

Arkkitehdit JUHO GRÖNHOLM, ANTTI NOUSJOKI ja SAMULI WOOLSTON, miten päädyitte suunnittelemaan Tampereen uutta Marriott-hotellia?

Tampereen kaupunki etsi julkisella kilpailutuksella hotellioperaattoria, rakentajaa ja suunnittelijaa tiiminä. Me kasasimme tiimin ja saimme SRV:n ja Marriottin innostumaan. Kyseessä on siinä mielessä rakas hanke, että aloite osallistua tuli tällä kertaa meiltä. Kilpailuun tuli kolme ehdotusta. 

Kuva: Tuomas Uusheimo

Arkkitehtitoimisto ALA / Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Samuli Woolston
Sijainti Yliopistonkatu 57, Tampere
Laajuus 9 523 m2 
Valmistuminen 2020
Vanha rakennus Tampere-talo, Esa Piironen & Sakari Aartelo, 1990 (ARK 8/1990)

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Suunnittelemanne hotelli sijaitsee aivan Sakari Aartelon ja Esa Piirosen vuonna 1990 valmistuneen ja 2000-luvulla muutamaan otteeseen laajennetun Tampere-talon kyljessä. Millainen arkkitehtoninen monumentti Tampere-talo teille on?

Tampere-talo on iso rakennus, mutta jossain määrin sovitteleva. Se on suunniteltu ehkä vähän unohtuneella arkkitehtuuritatsilla, missä asioita todella jäsennellään ja pilkotaan pienemmiksi. 

Talo on aika humaani monumentti, jos miettii sisätilaa. Sisäkadun varrella on vaikka minkälaista toimintaa, sinfoniasali, messuhallit, Muumimuseo ja peremmällä vielä uudempia laajennusosia, mutta se on mittakaavaltaan humaani. Se on onnistunut esimerkki pienmonumentalismista.

”Hotelli ei herätä väärällä tavalla huomiota.”

Millaisena lisänä näette hotellin kokonaisuudessa?

Lähtökohtana oli tehdä pelkistetty ja isomittakaavainen rakennus, joka ei näytä osalta Tampere-taloa, mutta on kuitenkin osa kokonaisuutta muodostamatta rajua kontrastia. Viistot linjat sekä muodossa että julkisivukuvioinnissa sulauttavat hotellin sekä Tampere-talon massoihin että kadun toisella puolella olevaan yliopistoon.

Tampere-talo on kaupunkikuvallisesti jännittävä, sillä se koskettaa katua vain katoksensa reunalla. Aktiivisin julkisivu on puistoon päin, ja vilkkaalle kadulle näkyvin nurkka on salin umpinainen takanurkka. Kadun puoleinen kulma oli niin väljä, että se säilyi väljänä, vaikka siihen lisättiin kohtuullisen kokoinen hotelli. Hotellin tontti oli siis hienosti olemassa, se vain odotti täydentämistään. 

Viereinen yliopisto on rakennuksena samantyyppinen, se tulee katuun kiinni mykällä julkisivulla. Nämä kaksi rakennusta olivat hämmästyttävän kaukana toisistaan. Mietimme, miten hotelli voisi muuttaa maantiemäistä risteystä kaupunkimaisemmaksi ja luoda jännitettä. 

Julkisivujen valkobetoni tulee yliopistorakennuksen komeista valkobetonielementeistä. Materiaalit ovat ilman muuta kontekstuaalisia.

Kuva: Marc Goodwin

Kehitittekö uritetun betonijulkisivun juuri tätä rakennusta
varten?

Kyllä. Meidän toimistomme arkkitehtuuri on ollut hyvin pitkälle uniikkien rakennusten tekemistä, mutta tämä on varmasti vähiten uniikki – maailman suurimman hotelliketjun maailman yleisin brändi. Projekti on siinä mielessä ollut miellyttävä harppaus varsin yksilöllisten rakennusten sarjassa. Geneerisyyteen kuului todella tiukka talousyhtälö, joka yritettiin kääntää voitoksi sillä, ettei rakennukseen laiteta mitään turhaa. Seinät ovat perinteisiä sandwich-elementtejä.

Betoni on ollut meille itsellemme uran alusta saakka aika iso juttu. Norjan Kilden-konserttitalon seinissä on paljon akustista kuitubetonipintaa. Sen jälkeen olemme käyttäneet muun muassa Kuopion kaupunginteatterin julkisivussa kolmiulotteista betonia. Marriott on tavallaan supertavallinen versio suomalaisesta betonirakentamisesta. Tiesimme kuitenkin, että Suomessa osataan tehdä vaikka minkälaista, joten elementteihin saatiin noin 15 senttimetrin syvyysvaihtelu. Betoni ei ole mikään ylevä rakennusmateriaali, mutta on muuttunut muotoilulla hienoksi seinäksi. Perustavanlaatuinen arkkitehtuuriteko on muuttaa tavanomainen erityiseksi. Jos saa kehua, niin se tuntuu suurelta onnistumiselta. Laatu syntyy siitä, että yksinkertainen materiaali on työstetty todella huolellisesti.

”Projekti on ollut miellyttävä harppaus varsin yksilöllisten rakennusten sarjassa.”

Millaisia reunaehtoja viranomaiset ja asiakas asettivat hotellin suunnittelulle?

Marriottilta ei tullut ulkokuoreen minkäänlaisia vaatimuksia. He päinvastoin eivät halunneet nähdä, miltä rakennus näyttää ulospäin. Marriott ei tosin operoi itse hotellia, vaan on liisannut brändin operaattorin käyttöön.

Kaupunki taas oli hyvin kiinnostunut siitä, miltä rakennus näyttää, ja rakennuslupavaiheessa käytiin kovaakin keskustelua. Betonielementti kuulosti julkisivumateriaalina pelottavalta. Heillä ei ehkä ollut luottoa, että se saadaan toteutettua esitetyn kaltaisena. 

Kuva: J Filipe Wiens

Ketjuhotellit ovat usein tarkkaan konseptoituja. Missä määrin olitte arkkitehteina mukana hotellin sisätilojen suunnittelussa?

Marriottin konsepti koskee tilaohjelmaa ja pintojen ilmettä, värejä ja materiaaleja. Kiinnostavaa oli, että hotellin tuli olla osa Tampere-talon toimintaa. Luontevan sisäyhteyden järjestäminen oli tässä arkkitehdin erityinen tehtävä. 

Nykyaikaisen hotellin pitää toimia tehokkaasti vähällä henkilökunnalla. Alakerrassa sama tila toimii aamiaisalueena, drinkkibaarina, kahvilana ja lounasravintolana. Pyrimme tekemään siitä valoisan ja avoimen samalla tavalla kuin Tampere-talon aula on ja säilyttää samantapaisen yhteyden maisemaan. Marriottin standardielementtien värisävyjä on säädetty, lokalisoitu, ja pyritty siihen, että sisustus kohtaa rakennuksen. Esimerkiksi aulan pilareissa betonipinta on jätetty vain hieman siistittynä näkyviin kertomaan rakennuksen rungosta. 

Mihin olette valmiissa hotellissa erityisen tyytyväisiä?

Hotelli ei herätä väärällä tavalla huomiota. Vaikka rakennus on iso, se on luonteva, kohtelias ja tyylikäs osa Tampere-taloa ja yliopistoa. Se kohta kaupunkia tuntuu nyt valmiilta. Kantakaupunkia on täydennysrakennettu viime vuosina huimaavia määriä, ja vielä tulee lisää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tiivistämistä voi tehdä. ↙