IlmoitusAdvert

Julkaistu lehdessä 1/2021 - Kriisi

Haastattelu

Kehyksiä arjen elämyksille

Kuva: Mika Huisman

Puistonmäen uudessa vanhusten palvelutalossa yhteisöllisyyden syntymistä tuetaan eri luonteisilla yhteistiloilla. Pihalta löytyy muun muassa hirsisauna. 

Vanhusten määrän kasvaessa palvelutalosta on tullut yhä tärkeämpi rakennustyyppi. Miten Puistonmäen palvelutalon konsepti kehittyi, arkkitehti SAMPSA PALVA?

Asumiskonsepti kehitettiin käyttäjäkeskeisesti. Määrittelimme käyttäjätutkimusten ja työpajojen pohjalta erilaisia asukasprofiileja, jotka auttoivat ymmärtämään, miten erilaiset asukkaat ja heidän tarpeensa tulisi huomioida hankkeen eri vaiheissa.

Perinteisesti palveluasumisessa on täytetty ihmisen perustarpeet eli fysiologiset ja turvallisuuden tarpeet. Halusimme lähteä tutkimaan, millä keinoilla voitaisiin tyydyttää tarvehierarkiassa korkeampia tarpeita, kuten yhteenkuuluvuus, arvonanto, itsensä toteuttaminen sekä itsensä ylittäminen. Tärkeänä lähtökohtana oli siksi yhteisöllisyyden tukeminen ja siihen rohkaiseminen sekä tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden tunteiden tuominen osaksi asukkaiden arkea.

Kuva: Mika Huisman

Puistonmäen palvelutalo
Studio Puisto Arkkitehdit / Sampsa Palva, Emma Johansson, Pauliina Kujala, Tuula Vitie
Sijainti Kettumäentie 1, Hämeenlinna
Laajuus 3 285 m2 
Valmistuminen 2020

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Palvelutalo sijaitsee väljästi rakennetussa esikaupunkiympäristössä. Millaisia kiinnekohtia se tarjosi suunnitellulle?

Rakennus sijoittuu näkyvälle paikalle Puistonmäen asuinalueen sisäänajoväylän varteen ja muodostaa korkeampana rakennuksena tunnistettavan maamerkin alueelle. Rakennuksen molemmilla puolilla sijaitsevat puistoalueet mahdollistavat vehreät ja avarat näkymät, mikä osaltaan vaikutti asuntojen suunnitteluun ja suuntaamiseen.

Miten suunnittelussa huomioitiin asukkaiden tarve yksityisyyteen ja yhteisöllisyyteen?

Suunnittelun eri vaiheissa mietittiin paljon, miten huomioidaan asukkaiden toisistaan poikkeavat sosiaaliset tarpeet. Kerroksiin sijoitetut aulat ovat keskeinen linkki oman asunnon ja alakerran yhteistilojen välillä. Kerrosaulan tarkoituksena on madaltaa kynnystä lähteä omasta asunnosta ja houkutella asukkaat esimerkiksi lukemaan aamun lehteä kahvikupin äärelle. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tutustua oman kerroksen naapureihin. Tästä puoliyksityisestä tilasta siirtyminen alakerran julkisempiin tiloihin on jo paljon helpompaa.

Rakennukseen pyrittiin myös luomaan suojaisia paikkoja, joihin on mahdollista vetäytyä olemaan yksin tai pienemmässä porukassa. Esimerkiksi ravintolan ja sisääntuloaulan vieressä sijaitseva takkahuone on tunnelmallinen paikka kirjojen lukemiselle tai tv:n katselulle.

Palvelutalossa on paljon pieniä asuntoja. Millaisia periaatteita niiden suunnittelussa noudatettiin?

Suurin osa asunnoista on pienehköjä yksiöitä, jotka jakautuvat eri toiminnoille tarkoitettuihin alueisiin: ruuanlaitto, ruokailu, oleskelu, nukkuminen sekä peseytyminen. Ympärikäveltävä asunto itsessään mahdollistaa pienten kävelylenkkien tekemisen. Samaa periaatetta on noudatettu myös isommissa kaksioissa. Jokaisessa asunnossa on suuri lasitettu parveke, joka tuo luonnon ja kasvillisuuden ulottuville myös niille, joiden toimintakyky on jo heikentynyt.

Kuva: Riikka Kantinkoski

Palvelutaloa ympäröi huolellisesti suunniteltu piha-alue, jossa on muun muassa hirsisauna. Millainen merkitys pihalla on konseptin kannalta?

Piha rakennuksineen on hyvin keskeinen elementti. Suunnittelussa lähtökohtana oli erilaisten vyöhykkeiden ja niitä yhdistävän kävelyreitin luominen. Aktiivinen piha rohkaisee asukkaita muun muassa pienviljelyyn, ja yhdessä tekeminen vahvistaa osaltaan yhteisöllisyyttä. Elämysten puutarhassa korostuvat aistikokemukset, kuten tuoksut ja virtaavan veden ääni.

Puulämmitteinen pihasauna on paikka rentoutumiselle ja rauhoittumiselle, ja yhteinen viikoittainen saunailta voi toimia tärkeänä sosiaalisena tapahtumana. Saunan lämmittäminen sekä siihen liittyvä halonhakkuu ja muu puuhastelu toimivat myös kuntouttavana ja merkityksellisenä tekemisenä asukkaille.

Miten kestävän rakentamisen tavoitteet otettiin suunnittelussa huomioon?

Kestävän rakentamisen tavoitteet pyrittiin huomioimaan erityisesti tilojen monikäyttöisyydessä sekä ratkaisujen pitkäikäisyydessä. Kestäviä ja uusiutuvia materiaaleja, kuten puuta, on pyritty käyttämään silloin, kun se on ollut toiminnallisesti järkevää sekä määräysten ja rakentamisbudjetin puolesta mahdollista.

Materiaaleilla onkin merkittävä rooli rakennuksessa. Millä perusteella ne valittiin?

Budjetti asetti suhteellisen tiukat rajat erityisesti julkisivumateriaaleille. Ensimmäisen kerroksen paikalla muuratut tiilijulkisivut sekä puuverhoillut katokset tuovat pehmeyttä ja materiaalin tuntua jalankulkijan tasolle. Muilta osin julkisivut ovat pääosin valkobetonia, joka valikoitui pitkälti tuotannon ehdoilla. Sisätiloissa on pyritty luomaan kodikasta ja lämmintä tunnelmaa puupinnoilla sekä rauhoittavilla ja tunnelmallisilla seinäväreillä. Palveluasumisessa painottuvat kestävyys ja puhdistettavuus, mutta yleisesti materiaalit on valittu myös siten, että ne olisivat mahdollisimman moniaistisesti koettavissa; kosketeltavia ja tuoksuvia sekä kauniisti patinoituvia.

Kuva: Mika Huisman

Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri perustuu kuutiomaisiin massoihin ja ruudukkomaisiin julkisivuihin. Mikä oli tällaisten arkkitehtonisten keinojen motiivina?

Ympäristö asetti vain vähän reunaehtoja rakennuksen massoittelulle ja julkisivujen jäsentelylle, joten ne pohjautuvat paljolti sisätilojen ratkaisuihin. Ensimmäisen kerroksen poikkeavalla ja suuremmalla aukotuksella sekä jalustamaisella käsittelyllä pyrittiin viestimään sen julkisempaa luonnetta sekä tuomaan pienempää mittakaavaa rakennuksen vierelle. Eri korkuisilla massoilla sekä koordinaatiston muutoksella on pyritty jakamaan rakennusta pienempiin osiin ja tuomaan sisätiloihin vaihtelevampia näkymiä. Osa julkisivujen jäsentelystä on seurausta rakenteellisista ratkaisuista: esimerkiksi idea parvekejulkisivujen pystyjaosta syntyi parvekkeita kannattelevista pilareista.


Palvelukodin johtaja MILJA LUNDAHL, millaisia tavoitteita Puistonmäen palvelutalon suunnittelulle asetettiin?

Tavoitteena oli tehdä kodinomainen, turvallinen ja yhteisöllinen senioriasukkaiden yhteinen loppuelämän koti, jossa asukkaiden päivittäiset kohtaamiset olisivat luontevia mutta niitä ei aktiivisesti tyrkytettäisi. Yhteisöllisyyden muodostumiseen tarjotaan tiloja, mutta asukkaat saavat itse päättää, miten he tätä hyödyntävät. Monelle asukkaalle tehostettu palveluasuminen on liian raskas hoivapalvelu, joten tulevaisuudessa on yhä enemmän tarvetta tällaisille kevyemmille palveluille.

Kuva: Riikka Kantinkoski

Miten tavoitteet ovat toteutuneet, ja miten arki uudessa rakennuksessa on lähtenyt sujumaan?

Talo on ollut toiminnassa vain vähän aikaa, joten yhteisöllisyyden muodostumista on vielä hankala arvioida. Suomalainen mielenlaatu taitaa tarvita tällaiseen hieman aikaa, mutta pieniä viitteitä me-hengen syntymiseen on jo nähtävissä.

Talossa asuu tällä hetkellä 30 ikäihmistä. Talo on vastannut hyvin asukkaiden tarpeisiin, tilat ovat viihtyisät ja käytännölliset. Ravintola palveluineen kokoaa ihmiset yhteen viettämään niin pieniä juhlia kuin suurempia teemapäiviäkin. Takkahuoneesta kuuluu mukava puheensorina pitkin päivää, sauna lämpiää muutaman kerran viikossa. Hirsinen ulkosauna on ollut kaikille upea kokemus pehmeine lämpöineen. Saunan lauteilla muistellaan lapsuudenhetkiä ja vanhoja saunareissuja. 

Puistonmäki on ihastuttanut ja herättänyt keskustelua myös talossa vierailevien keskuudessa. Kaunis ulkokuori herättää ohikulkevien mielenkiinnon, ja kesäisenä päivänä ravintolan tuoksu ulottuu tielle asti.

Miten koronaepidemia on vaikuttanut rakennuksen käyttöön?

Koronaepidemia hidasti talon avaamista ja asukkaiden saapumista. Mainostaminen on ollut vähäistä, eikä suuria tapahtumia ole voitu järjestää. Rakennus on tilava ja mahdollistaa turvavälien pitämisen. Ravintola on järkevästi rakennettu, ja lasiterassi mahdollistaa asiakkaiden jakaantumisen eri tiloihin. Piha ja katokset ovat mahdollistaneet turvallisen kohtaamisen ikäihmisille ja omaisille. ↙ 

IlmoitusAdvert