Julkaistu lehdessä 4/2023 - Metsä

Kohdearvio

Tuusulalaisen päiväkodin arkkitehtuuri on inspiroitunut paikallisen taiteilijan maalauksesta

Esa Laaksonen

Päiväkoti Martta Wendelin pyrkii kestävyyteen ja tarjoaa lapsille kiinnostavia tilakokemuksia.

Päiväkoti luettaneen rakennustyyppeihin, joita voimme kutsua julkisiksi. AFKS Arkkitehtien Tuusulaan suunnittelema päiväkoti Martta Wendelin ottaa tämän lähtökohdan hyvin huomioon kaupunkirakenteellisesti. Rakennukseen on helppo saapua joka suunnasta. Hieman kaupunkikeskustan ulkopuolella sijaitseva talo on sijoitettu tontin laidalle, länteen avautuvan pihan taustaksi. Huolto- ja pysäköintipaikat ovat selkeät, ja saattoliikenne toimii asiallisesti. 

Päiväkodin piha on lasten keskeinen kasvuympäristö. Maisema-arkkitehti Soile Heikkinen on kehittänyt pihaan vaihtelevia leikkien maailmoita, joiden keskellä on rakennuksen yleisarkkitehtuuriin sopiva pieni piharakennus. Toteutus on lupaava: pihasta tulee hieno, kunhan kasvillisuudelle annetaan aikaa ja mahdollisuus kehittyä ja kasvit rajaavat piha-alueita selkeämmin. Pihaa on riittävästi, ja sen kulmaan on onnistuttu säilyttämään alkuperäistä ”villiä” metsää.

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Päiväkoti on saanut nimensä tuusulalaisen taiteilijan mukaan. Martta Wendelin (1893–1986) tunnetaan kirjojen kuvittajana, postikorttitaiteilijana ja kuvataiteilijana. Wendelinin 130-vuotissyntymäpäivää vietetään kuluvana vuonna. 

Wendelinin metsämaalauksesta ideansa saanut, koko rakennuksen mittainen terassi ja rakennuksen komea, yhtenäinen kattomuoto kertovat hieman kauempanakin kulkevalle rakennuksen julkisesta luonteesta. Arkadi vaihtelevan korkuisine aukotuksineen tuo mieleen italialaisten kaupunkien arkadikäytävät. Pieni taitos pääsisääntulon ja aulan kohdalla antaa arkadille hyvän rytmisen lisän. Sisätilassa sama käännähdys tuo kaksikerroksiselle pääaulatilalle pikku twistiä. 2020-luvun tyyliin aukotetut varmaotteiset julkisivut ovat arkadin vaneriseinää lukuun ottamatta ajan myötä harmaantuvaa lehtikuusta. 

Lasten sisäänkäynnit ovat rakennuksen päissä: eteisiin saavutaan kaksikerroksisten kuistimaisten porrastilojen kautta. Eteinen muodostaa pitkien pitkittäis- ja poikittaisnäkymien ja isojen ikkunapintojen ansiosta poikkeuksellisen väljän, valoisan ja avaran aulan, josta liukulasiseinien kautta edetään päiväkotisoluihin. Tunnelma on luonteva ja turvallinen. Tätä kirjoittaessa päiväkoti oli vielä ”vajaakäytössä”: 240 lapselle mitoitetuissa tiloissa oli vain noin 180 lasta paikalla. Tilojen väljä mitoitus antaa kuitenkin uskoa siihen, että käyttökelpoisuus säilyy myös, kun kaikki lapset ovat paikalla. Sisätilojen akustiikka vaikutti ruokailutiloja lukuun ottamatta onnistuneelta. Ruokailutilan hillitty akustiikka on toki tärkeää, mutta toisaalta – kuka haluaa syödä sukan sisällä? Hieman kovempi akustiikka saattaa olla jopa perusteltua.

Wendelin on näkyvissä rakennuksen sisätiloissa sisustusarkkitehti Kai van der Puijn ideoimissa lasiseinien maalauksissa ja aulan seinän aakkostauluissa. Wendelinin taiteesta kertovat lasimaalaukset antavat yksiaineisuuteen värillisen ja mielikuvitusta herättävän lisän. Van der Puij on myös suunnitellut soluaulojen puolikaaren muotoiset penkit ja muut sisustukseen liittyvät rakennusosat. Rakennuksen ”aistihuone” on myös hänen toteuttamansa. Se on hiljentymispaikka, jossa yksinkertaisilla keinoilla, kuten vaaleilla tilaa luovilla verhoilla, värivalaistuksella ja äänimaailmalla, luodaan sadunomaisia tilakokemuksia ja rauhoitutaan normaalin päiväkotihälinän keskellä – hieno oivallus!

Päiväkoti Martta Wendelinille on myönnetty kansainvälinen journalistien puurakentamispalkinto. Palkinnolle on aihetta, sillä rakennus on perustuksiaan lukuun ottamatta massiivipuinen. Puurakentaminen koetaan toisinaan viherpesuna. Päiväkoti Martta Wendelinissä on päästy eroon tästä rasitteesta. Rakennusmateriaalit on valittu suhteellisen tiukaksi osoittautuneeseen Joutsenmerkki-arviointiin perustuen: rakentamisen ympäristöystävällisyyteen tähtäävän Joutsenmerkin myrkyttömyysvaatimukset saattavat esimerkiksi vaikeuttaa joidenkin perinteisten pintakäsittelyiden käyttöä. Päiväkoti on yksi ensimmäisiä Joutsenmerkin saaneista rakennuskohteista Suomessa. Tämä näkyy erityisesti sisätiloissa, joissa materiaalivalinnat poikkeavat tavanomaisesta muovimattomaailmasta. Lattioiden puumateriaali sai paikalla olleilta opetushenkilöiltä kevyttä kritiikkiä, mutta tunnelmaa luovaan parkettiin kannattaa totutella. 

Päiväkodin tekee erityisen kiinnostavaksi sen rakenneratkaisu.

Päiväkodin tekee erityisen kiinnostavaksi sen rakenneratkaisu, joka perustuu poikittaisiin kantaviin CLT-seiniin neljän ja puolen metrin välein. Rakennesuunnittelija Antti Nurmi on laskenut sisäseinien kulkuaukotukset siten, että niiden kantavuus säilyy myös toisenlaisella aukotuksella, kun noudatetaan sapluunamaisesti mahdollisia aukkomittoja. Ratkaisu on muuntojoustava, sillä kaikkia aukkoja ei ole pakko tehdä välittömästi ja osan voi sulkea tarvittaessa, mutta myös keskellä olevien aulojen tilallisen rytmityksen kannalta ratkaiseva. Aukotuksien paikkoja poikittaisissa seinissä vaihtelemalla päiväkodin sisälle syntyy vaihtelevia diagonaalinäkymiä ja liikkuvuutta sekä pienelle lapselle yllättäväkin maailma. 

Kun rakennuksen peruspohjaratkaisu on muilta osin vähintäänkin selkeän rationaalinen, kokonaisuus on onnistunut. Kaikesta näkee, että arkkitehdilla ja rakennesuunnittelijalla on ollut selkeä, ammattimainen näkemys puumateriaalin mahdollisuuksista ja lopputuloksesta sekä riittävä kokemus ajatuksiensa toteuttamiseen. Kiitoksen sana onnistuneesta lopputuloksesta kuuluu myös Tuusulan rakennuttajaorganisaatiolle, joka on tilatehokkuuden sijaan lähtenyt etsimään lapsen maailmaa avartavaa ja ekologisesti kestävää päiväkotiratkaisua. ↙

ESA LAAKSONEN
Arkkitehti, tietokirjailija, arkkitehtuuri- ja taidekriitikko. Laaksosen kirjojen Else Aropaltio: Arjen arkkitehti (2020) ja  Arkkitehtien Lauttasaari: Sonckista Sireniin (2022) uusintapainokset ilmestyivät kesällä 2023.