Julkaistu lehdessä 2/2024 - Aine ja äly

Juttukokoelma

Miten tekoäly muuttaa arkkitehtuuria?

Kuvitus: Susanna Raunio

Tekoälyn kehittyminen tulee todennäköisesti muuttamaan arkkitehtisuunnittelun käytäntöjä tavoilla, joita voimme tässä vaiheessa lähinnä vain arvailla. Se on kuitenkin muuttanut jo nyt monen arkkitehdin työtä.

Mitä arkkitehdin tulisi tietää tekoälystä tällä hetkellä? Miten arkkitehtuurin parissa toimivan kannattaisi olla mukana tekoälyn kehittämisessä? Aine ja äly -numerossa (2–2024) julkaistut kuusi asiantuntijoiden puheenvuoroa avaavat muun muassa, miten tekoäly voi toimia luovan työn apuna, kuinka se auttaa suunnittelemaan kestävämmin ja mitä arkkitehdin tulisi ymmärtää tekoälyn etiikasta.

Ketä tekoäly palvelee?

Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.

Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä

Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.

Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla

Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, kirjoittaa Niko Kautonen.

Tekoäly ei synny tyhjästä

Ennen kuin voimme puhua tekoälysovellusten mahdollisuuksista, on syytä ymmärtää, mitä tekoälyn tuottamiseen vaaditaan, kirjoittaa Ville Paananen.

Tekoäly on kestävyysloikan työkalu

Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.

Luovuuden teollinen vallankumous

Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.