ark
Professori Helka-Liisa Hentilä vertailee kirjoituksessaan arkkitehtuurin opiskelua Oulussa sekä Pohjois-Japanissa Hokkaidon yliopistossa ja pohtii, mihin suuntaa pohjoisten reuna-alueiden arkkitehtikoulutuksia tulisi viedä.
Didrichsenin taidemuseon kesänäyttely esittelee Morrisin kuuluisien tapettimallien lisäksi tämän perheelleen suunnittelemaa, aikanaan vallankumouksellista Red House -taloa.
Mainos: Muovilami
MAINOS | Kosteus, kemikaalit, mikrobit, iskut ja rasitus, aika – kovaan rasitukseen tarkoitettuja Lami-ovia on tehty Suomessa kuudenkymmenen vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla.
Italialainen Daniele Belleri on kirjoittanut Arkkitehti-lehden verkkosivuille juttusarjaa geopolitiikan vaikutuksesta suomalaiseen arkkitehtuuriin. Sarjan päätösjutussa hän pohtii, miten arkkitehtuurialan kannattaisi toimia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
Kaupungin tarkastelu ilon näkökulmasta paljastaa, miten tärkeää on säilyttää vapaus käyttää tilaa omaehtoisesti, epämuodollisesti ja ilman erityistä tarkoitusta, kirjoittaa Merve Ünlü.
Asuntoremonttien kautta avautuu suunnittelun kenttä, joka leikittelee arjen toiminnoilla ja materiaaleilla uuden rakentamisen sijaan.
Pitkään rakennusperinnön puolesta työskennellyt arkkitehti Erkki Mäkiö käsittelee kirjassaan erityisesti vähemmälle huomiolle jäänyttä kivirakentamista.
Sarah Robinson etsii uudessa kirjassaan arkkitehtuurin merkityksiä Hartmut Rosan resonassiteoriasta, mutta ohjelmallisuus tekee siitä paikoin kiusallista luettavaa.
Pijatta Heinonen tutki väitöskirjassaan protestivaltausten rakentamista Keski-Euroopassa. Vallattujen alueiden suunnittelussa korostuu suora osallistuminen, jolle nyky-yhteiskunnan valtarakenteet jättävät harvoin tilaa.
Kirjailija Eeva Turusen kolumnissa lounastauolla tapahtuu.
Esimerkiksi Roomassa kaupunkitila ei perustu yhtenäisyyteen vaan kerroksellisuuteen, ja silti – tai juuri siksi – se on inhimillinen ja kiinnostava, kirjoittaa Esa Kauppi mielipidekirjoituksessaan.
Yksi keino kehittää hiilineutraaleja materiaaleja ovat todelliseen kokoon tehdyt prototyypit ja demotalot. Kristo Vesikansa kartoitti Euroopan kiinnostavimmat kokeilut.
Vuonna 1942 Viljo Rewellin kritiikin kohteeksi joutuivat muodikkaat ulokekatokset.
Kirjoituskokoelma Oulun koulusta näyttää 1980-luvulla syntyneen omintakeisen ajattelun ajankohtaisuuden.
Belgialaisarkkitehti Jan De Vylderin kehittämä 33 prosentin asenne löytyy myös vuoden 2026 Mies van der Rohe -palkinnon voittaneen Charleroin näyttelypalatsin uudistuksen taustalta.
