ark
Ranskalais-japanilainen arkkitehtikaksikko Moreau Kusunoki tuli Suomessa tutuksi voitettuaan Helsingin Guggenheim-museokilpailun. Nyt he suunnittelevat Pariisin Pompidou-keskuksen korjausta. Ella Kaira keskusteli arkkitehtien kanssa korjaamisesta ja kulttuurirakennusten roolista yhteiskunnassa.
Uudessa kuntotarkastuksia käsittelevässä RT-kortissa määritellään moni 1950–1970-luvuilla yleisesti käytetty rakenne riskirakenteeksi. Korjaussuunnittelija ja rakennuttaja pohtivat, mikä on riskirakenteiden rooli korjausten suunnittelussa.
Arkkitehti-lehden keskustelussa Habitare-messuilla analysoitiin käytännön esimerkkien kautta, miten rakentamisen kiertotalous vaikuttaa arkkitehtuuriin.
Suomen ylivoimaisesti tunnetuin arkkitehtuuriteoreetikko täytti tällä viikolla 90 vuotta. Pallasmaa on vuosikymmenten varrella kirjoittanut ahkerasti myös Arkkitehti-lehteen. Valitsimme neljä keskeistä tekstiä, joiden kautta voi tutustua Pallasmaan ajatteluun.
Julkaisemme Juhani Pallasmaan 90-vuotispäivien kunniaksi uudelleen hänen esseensä vuodelta 1987. Siinä hän analysoi suosionsa aallonharjalla ollutta postmodernismia ja kannustaa arkkitehteja vastustamaan kaupallisuutta ja viihdettä kulttuurisen anarkian kautta.
Oulun Aalto-siilossa järjestetyssä seminaarissa piirtyi esiin arkkitehtuurin vireä kokeellinen ja kulttuurinen kenttä. Ehkä luovuus ja into kuplii nimenomaan oudoissa ja uusissa paikoissa, irrallaan normaaleista konteksteista ja odotuksista, kirjoittaa Essi Oikarinen kolumnissaan.
Neljästä ehdokkaasta kolmella ansiona on korkeatasoisen arkkitehtuurin lisäksi määrätietoinen pyrkimys kestävään rakentamiseen, kirjoittaa päätoimittaja Kristo Vesikansa.
Millainen paikka Helsingin rautarieaseman asemapiha olisi nyt, jos arkkitehtuuria olisi aikoinaan ajateltu tuottavana investointina kuluerän sijaan, pohtii arkkitehti Samuli Miettinen. Hyvät häviäjät -juttusarja nostaa esiin kiinnostavia kilpailuehdotuksia vuosien varrelta.
Aalto Design -näyttely tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon arkkitehtuuria hyvinvoinnin näkökulmasta. Runsas piirustusaineisto ilahduttaa, mutta Arkkitehtuuri- ja designmuseolta voisi odottaa rohkeampiakin avauksia.
Professori Helka-Liisa Hentilä vertailee kirjoituksessaan arkkitehtuurin opiskelua Oulussa sekä Pohjois-Japanissa Hokkaidon yliopistossa ja pohtii, mihin suuntaa pohjoisten reuna-alueiden arkkitehtikoulutuksia tulisi viedä.
Didrichsenin taidemuseon kesänäyttely esittelee Morrisin kuuluisien tapettimallien lisäksi tämän perheelleen suunnittelemaa, aikanaan vallankumouksellista Red House -taloa.
Mainos
MAINOS | Kosteus, kemikaalit, mikrobit, iskut ja rasitus, aika – kovaan rasitukseen tarkoitettuja Lami-ovia on tehty Suomessa kuudenkymmenen vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla.
Italialainen Daniele Belleri on kirjoittanut Arkkitehti-lehden verkkosivuille juttusarjaa geopolitiikan vaikutuksesta suomalaiseen arkkitehtuuriin. Sarjan päätösjutussa hän pohtii, miten arkkitehtuurialan kannattaisi toimia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
Kaupungin tarkastelu ilon näkökulmasta paljastaa, miten tärkeää on säilyttää vapaus käyttää tilaa omaehtoisesti, epämuodollisesti ja ilman erityistä tarkoitusta, kirjoittaa Merve Ünlü.
Asuntoremonttien kautta avautuu suunnittelun kenttä, joka leikittelee arjen toiminnoilla ja materiaaleilla uuden rakentamisen sijaan.
