ark
Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.
Meilahden sairaala-alueen viimeisin rakennus on sovitettu ahtaalle paikalle niin, että kerroksista avautuu upeita näkymiä merelle.
Kysyimme Meilahden uudessa Siltasairaalassa ja Syöpäkeskuksessa työskenteleviltä, miten tilat ovat toimineet.
Sairaalan suunnittelu Jyväskylään sai arkkitehdit omaksumaan uuden roolin prosessimuotoilijoina.
Kysyimme Keski-Suomen uudessa keskussairaalassa työskenteleviltä, miten arki uusissa tiloissa on sujunut.
Vanhusten sairaalasta muokattiin nykyaikainen seniorikeskus Helsingin Myllypurossa. 1970-luvun rationaalinen arkkitehtuuri tarjosi joustavan kehikon muutoksille.
Kysyimme Myllypuron seniorikeskuksen johtajalta, miten vanhusten sairaalasta seniorikeskukseksi muokattu rakennus on toiminut käytössä.
Serlachius-museo Göstan pihapiirissä Mäntässä sijaitseva sauna on yhdistelmä taidetta ja eteläeurooppalaista tulkintaa suomalaisesta saunomisen perinteestä.
Kysyimme Serlachius-museoiden taidesaunan suunnitelleilta arkkitehdeilta, miten saunan arkkitehtuuri syntyi.
Arkkitehtuurivalokuvaaja Iwan Baanin ja arkkitehti Francis Kérén teos tarkastelee Burkina Fason arkkitehtuuria valon näkökulmasta. Kirjan painotyö ja taitto tukevat aiheen käsittelyä.
Sisustusarkkitehti Ottelin peräänkuulutti 1950–1960-luvulla huonekaludemokratiaa ja suunnitteli arjen huonekaluja, jotka levisivät laajalle.
Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.
Ensimmäinen Elissa Aaltoa käsittelevä teos keskittyy tämän arkkitehdintyöhön ja jättää persoonan vähemmälle.
Esteettömyys on vammaisuuden luentana riittämätön, näkee David Gissen. The Architecture of Disability tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa vammaisuuden kautta.
