Jutut

Kaikki

Kirja — 1.2.2023

2020-luvun historiantutkimuksen ilmiöksi noussut kirja haastaa myös arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kaanonia

David Graeberin ja David Wengerowin ihmiskunnan varhaisvaiheita ja yhteiskuntien kehityshistoriaa popularisoiva kirja Alussa oli... tarjoaa vaihtoehtoja nykyhetkeä vaivaavalle vaihtoehdottomuudelle, myös arkkitehtuurin näkökulmasta.

Tutkimus — 1.2.2023

Kohti terveellisen kaupungin kaavaa

Koronapandemian myötä elinympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnostuttu yhä enemmän. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten tulevia epidemioita voidaan torjua kaupunkisuunnittelun keinoin.

Ilmiöt — 1.2.2023

2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?

Keräsimme yhteen hiljattain valmistuneita ja käynnissä olevia sairaala- ja terveyskeskushankkeita eri puolilta Suomea.

Ilmiöt — 1.2.2023

”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria

Uusien terveydenhuollon rakennusten myötä suuri joukko vanhoja hoivarakennuksia tullaan purkamaan tai muokkaamaan uuteen käyttöön. Millaista arkkitehtuuria ja rakennusperintöä tämän myötä katoaa?

Puheenvuoro — 1.2.2023

Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa

Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.

Puheenvuoro — 1.2.2023

Käsite: Lämpöviihtyvyys

Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.

Suunnitelmia — 1.1.2023

Vaihtoehto: Liikkumisen arkkitehtuuri kannattaa uudistaa

Liikkumisjärjestelmän kehittäminen olisi yksi tehokas tapa torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, visioi Olli Hakanen.

Ilmiöt — 1.1.2023

Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?

Helsingin Meri-Rastilassa asukkaat ovat pian parin vuosikymmenen ajan pyrkineet vaikuttamaan asuinalueensa kehittämiseen. He eivät ole ensimmäisiä, jotka huoli naapuruston muuttumisesta on saanut liikkeelle.

Puheenvuoro — 1.1.2023

Käsite: Fluidius

Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.

Ilmiöt — 1.1.2023

Teknologiaa, asfalttia ja asenteita

Suomalaisen liikennejärjestelmän autokeskeisyys on tuonut mukanaan monia yhteiskunnallisia ongelmia. Tulevaisuuden visioinnissa korostuu edelleen usko uusiin teknologioihin, vaikka niiden sijaan tarvittaisiin laajempia ajattelun muutoksia.

Ilmiöt — 1.1.2023

Ratikkakaupungin ensiaskeleet

Suomen suurimpien kaupunkien joukkoliikenne on mullistumassa pikaraitioteiden myötä. Miten uusi liikenneväline vaikuttaa kaupunkiseutujen kehitykseen, ja millaista urbaania ympäristöä raitioteiden varsille on syntymässä?

Kohdearvio — 1.1.2023

Metron maantiede

Helsingin metro kulkee nyt Espoon halki, kun Länsimetron viimeiset pysäkit valmistuivat. Kun metron kaltainen järjestelmä muuttuu yhdeltä osaltaan, muuttuu samalla koko järjestelmä, pohtii Tommy Lindgren. Hän vieraili kaikilla asemilla Lauttasaaresta länteen.

Suunnittelijalta — 1.1.2023

2020-luvun historiantutkimuksen ilmiöksi noussut kirja haastaa myös arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kaanonia

Kohti terveellisen kaupungin kaavaa

2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?

”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria

Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa

Käsite: Lämpöviihtyvyys

Vaihtoehto: Liikkumisen arkkitehtuuri kannattaa uudistaa

Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?

Käsite: Fluidius

Teknologiaa, asfalttia ja asenteita

Ratikkakaupungin ensiaskeleet

Metron maantiede

Lähiluonto kohtaa logistiikan

Lennokkaasti romanttinen

Katon uusi geometria