ark
Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.
Ensimmäinen Elissa Aaltoa käsittelevä teos keskittyy tämän arkkitehdintyöhön ja jättää persoonan vähemmälle.
Esteettömyys on vammaisuuden luentana riittämätön, näkee David Gissen. The Architecture of Disability tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa vammaisuuden kautta.
Arkkitehtuurimuseon julkaisemaa teos keskittyy arkkitehti Juha Leiviskän uraan 2000-luvulla.
Liikkumisjärjestelmän kehittäminen olisi yksi tehokas tapa torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, visioi Olli Hakanen.
Moderni arkkitehtuuri on tehnyt selkeän eron jätteen ja uuden rakentamisen välille. Jätteen käsitteen monipuolisempi ymmärtäminen voisi auttaa hahmottamaan paremmin nykyisiä purkamisen ja säilyttämisen kysymyksiä, pohtii Ella Müller.
Rakennussuojelu keskittyy tällä hetkellä liikaa julkisivujen suojeluun, mikä ei oikeastaan ole rakennussuojelua alkuunkaan, pohtii Erkki Mäkiö.
Pitkän odotuksen jälkeen tanssitaide on saanut näyttämön Helsinkiin Kaapelitehtaan yhteyteen. Tanssin talo on entisessä tehtaassa toimivan kulttuurikeskittymän ensimmäinen uudisrakennus.
Monesti muokattu Mikonkatu 7 on yksi Helsingin kerrostuneimpia rakennuksia. Uusin korjaus lainaa vahvasti menneestä mutta tulkitsee aiheita nykyarkkitehtuurin keinoin.
Yli satavuotiaassa tallissa Helsingin Punavuoressa asuu nyt hevosten sijaan ihmisiä. Tunnelma on silti säilynyt ennallaan.
Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksessa tilat mullistettiin uuteen järjestykseen, mutta 1970-luvulla hahmoteltu tunnelma on ennallaan.
Huvila Saimaan rannalla sai uuden isännän ja samalla mittavan korjauksen ja lisärakennuksia pihapiiriinsä. Uusi ja vanha käyvät sekä herkkää että yllättävää vuoropuhelua.
Ympäri Lissabonia levittäytynyt arkkitehtuuritriennaali hahmottelee uusia suuntia kaupunkien tulevaisuudelle.
Asuntoarkkitehtuurin käsikirja käsittelee alan perusteita ajankohtaisella ja inspiroivalla tavalla.
Keski-Euroopassa toimiva arkkitehti Vittorio Magnago Lampugnani käsittelee kirjoituskokoelmassaan kriittisesti nykypäivän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ilmiöitä.
