ark
Rautatievaunuja aikoinaan valmistanutta Pasilan konepajaa on korjattu uuteen käyttöön vaiheittain ja kokemusta vähitellen kartuttaen.
Lauttasaaren kirkon peruskorjaus osoitti, että 1950-luvun kirkkorakentamisen henki sopii poikkeuksellisen hyvin myös nykyisen seurakuntaelämän tarpeisiin.
Taidemuseo Tammisaaressa osoittaa, että arkkitehtuurilla on osansa pienten paikkakuntien elinvoiman lisäämisessä.
Ukrainalainen arkkitehti ja historioitsija Ievgeniia Gubkina kirjoitti kirjan kotimaansa arkkitehtuurista keskellä sotaa.
Panu Kailan uusin kirja kritisoi nykyrakentamisen teknisiä ratkaisuja.
Viron taideakatemian kirjasarja kokoaa yhteen Viron taiteiden kehityksen keskiajalta tähän päivään.
Sukupolvet kohtaavat seniorikeskukseksi korjatussa koulutuskeskuksessa.
Spolian historia juontaa juurensa antiikin Rooman romahtamiseen ja kristinuskon rakentamaan uuteen arkkitehtuurin estetiikkaan. Käsitteellä voisi olla käyttöä myös nykypäivän kiertotaloudessa.
Hyytiälän metsäaseman uusi päärakennus tuo tuulahduksen Japania suomalaiseen järvimaisemaan.
Kuva: Marko Huttunen Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa työpaikkakeskittymä muuntuu vähitellen käveltäväksi kaupunginosaksi. Alueen uusin vetonaula on pieni tapahtumapaviljonki, jolla on kokoaan suurempi tehtävä.
Arkkitehti-lehden numerosta 1970-luvun kynnykseltä löytyy modernistinen manifesti.
Esseekokoelma puuarkkitehtuurista tarjoaa lyhyitä tekstejä nykyajan nopeaan sykliin.
1960- ja 70-lukujen rakennuksille olisi tarjolla purkamisen lisäksi useita mahdollisia tulevaisuudenkuvia.
Reima Pietilä on helppo nähdä edelläkävijänä ajattelutavalle, joka huomioi luonnon samanarvoisena tekijänä ihmisen kanssa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Lähiöiden harmaiden betonimöhkäleiden lisäksi 1970-luvulla syntyi kauaskantoisia uudistuksia suomalaiseen rakentamiseen ja varsinkin sitä ohjaavaan ajatteluun.
