ark
Kaupunkien pihat ja tontit ovat alihyödynnetty resurssi, joiden hiilinielut voisi helposti jopa moninkertaistaa, sanoo maisema-arkkitehti Mari Ariluoma.
Arkkitehti-lehti on 123-vuotisen historiansa aikana kokenut lukuisia muodonmuutoksia. Niistä huolimatta lehden perustehtävä on säilynyt hämmästyttävän kirkkaana perustamisesta lähtien, kirjoittaa Kristo Vesikansa uudistuneen Arkkitehti-lehden pääkirjoituksessa.
Yalen arkkitehtuurikoulun varadekaani ja Autodeskin entinen varatoimitusjohtaja Phil Bernstein esittää tuoreessa kirjassaan, että tekoälyn vallankumouksesta voi olla arkkitehdeille suurta etua, jos heillä on sen käytöstä selkeä suunta.
Uudessa Hyvät häviäjät -juttusarjassa arkkitehdit esittelevät arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotisen historian varrelta kakkoseksi jääneitä tai muita palkittuja ehdotuksia, jotka ovat tehneet heihin vaikutuksen. Ensimmäisessä osassa päätoimittaja Kristo Vesikansa esittelee yhden omista suosikeistaan.
Kilpailuja käydään yhä enemmän erilaisina tarjous- ja ideakilpailuina, joita ei valvo kukaan. Arkkitehtuurikilpailujen on muututtava muun maailman mukana, tai muuten ne jäävät marginaaliin.
Avoimet kilpailut ovat olleet keskeinen osa suomalaista arkkitehtuurikulttuuria jo 150 vuoden ajan. Mutta ovatko ne tehokkain tapa hyödyntää arkkitehtien ammattitaitoa? Entä miten järjestelmää voisi kehittää? Kaksi kilpailuissa menestynyttä arkkitehtia kertoo näkemyksensä.
Ylen uusi tv-sarja on tervetullut lisä suomalaisiin arkkitehtuuriaiheisiin elokuva- ja tv-tuotantoihin. Arkkitehtien lisäksi ääneen pääsevät niin asukkaat kuin aktivistit.
Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Asko Takala ruotii kolumnissaan syitä asuntojen laadun heikkenemiselle ja pohtii, millaista on tulevaisuuden kestävä asuntotuotanto.
Paimion parantola voi tarjota vastauksia siihen, millaisia ongelmia arkkitehtuurin ja muotoilun keinoin voidaan ratkoa maailmassa, jossa tavaraa ja rakennuksia on jo riittävästi, sanoo Paimion parantolan säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.
Mainos: Muovilami
MAINOS | Kosteus, kemikaalit, mikrobit, iskut ja rasitus, aika – kovaan rasitukseen tarkoitettuja Lami-ovia on tehty Suomessa kuudenkymmenen vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla.
Kysyimme kolmelta arkkitehtitoimistolta, millainen suhde heillä on historiallisten referenssien käyttämiseen työssään.
Helsingin julkisivukuvastoa esittelevä, kaupunginosittain jäsennelty teos Eläimellinen Helsinki sopii oppaaksi sunnuntaikävelylle.
Edeltäjänsä Vilhelm Helanderin tavoin Schalin kritisoi kiinteistösijoittajien valtaa Helsingin kaupunkisuunnittelussa. “Jos kaikki tällä hetkellä ajankohtaiset hankkeet toteutuvat, kaupunki on kohta tunnistamaton”, Schalin sanoo.
Arkkitehtuuri- ja designmuseokilpailun voittanut ehdotus Kumma on nimimerkkinsä mukainen: outo, keinotekoinen ja sulkeutunut, kirjoittaa Lari Ala-Pöllänen.
EU:n arkkitehtuuripalkinnon short-listalle valituista neljästäkymmenestä projektista yli puolet on olemassa olevien rakennusten korjauksia, uudistuksia tai laajennuksia. Myös kiertotalous ja biopohjaiset rakennusmateriaalit ovat näkyvästi esillä. Suomesta mukaan on päässyt yksi ehdokas.
