Jutut

Kaikki

Kysymme — 1.2.2022

Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?

Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.

Pääkirjoitus — 1.1.2022

Pääkirjoitus 1/2022: Pelimerkit

Tornitalopelin avaussiirron Suomessa teki arkkitehti Sigurd Frosterus tasan sata vuotta sitten. Tornitaloilla näyttää edelleen olevan kysyntää, mutta millaista kaupunkia niiden avulla rakennetaan?

Ilmiöt — 1.1.2022

Kaupunki, joka kasvaa kohti taivasta

Tampereen kaupunkikuvaa ovat viime vuosina muuttaneet useat suuret rakennushankkeet. Kenen ehdoilla uutta rakennetaan?

Essee — 1.1.2022

Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa

Mistä lähiön tunnelma muodostuu, ja kuinka tunnelmaa voi suunnitella? Kahden arkkitehtitutkijan esseessä tarkastellaan arkkitehdin ja paikan suhdetta.

Suunnittelijalta — 1.1.2022

Miten kokemus yhdistyy kaupunkisuunnitteluun?

Kaupunkisuunnittelun yhteydessä puhutaan usein sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tärkeydestä, mutta arvot eivät näy tiedoissa, joita suunnittelijalle tarjotaan suunnitelmien pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissä tieto päätettiin kerätä itse, kun Itäkeskuksen alueen kehittäminen alkoi.

Uusi umpikortteli vaatii uudenlaista ajattelua

Viime vuosikymmeninä kaupunkikehityshankkeet ovat perustuneet yhä useammin umpikorttelirakenteeseen. Sata vuotta sitten modernistit tuomitsivat typologian pimeänä ja ahtaana. Mikä on nyt toisin?

Ilmiöt — 1.1.2022

Erik Bryggman ja Turun kaupunkikuva

Erik Bryggman tunnetaan erityisesti rakennuksistaan. Hänen töistään löytyy kuitenkin myös kaupunkisuunnittelullinen ote.

Suunnittelijalta — 1.1.2022

Piirustuspöydällä: Kolme esimerkkiä kiertotaloudesta

Kiertotaloutta voi edistää myös maankäytön suunnittelulla, ei vain yksittäisissä rakennushankkeissa, arkkitehti Aura Pajamo Muuan-suunnittelutoimistosta tuo esille.

Ilmiöt — 1.1.2022

Tuulen ja aaltojen muovaama kanavakaupunki

Tampereen Ranta-Tampellasta on rakentumassa kanavakaupunginosa, jossa asuu tulevaisuudessa 4 000 tamperelaista. Alueen julkiset ulkotilat muodostavat eheän ja viimeistellyn kokonaisuuden.

Kohdearvio — 1.1.2022

Epäpaikan muodonmuutos

Espoon ja Helsingin rajalla sijaitseva pääkonttoreiden Keilaniemi on muuttumassa autokaupungista jalankulkukaupungiksi. Ihanteet konkretisoituvat uudella aukiolla.

Ilmiöt — 1.1.2022

Uusia alueita – miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt?

Miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt? Millaisiin arvoihin suunnitelmat perustuvat? Esittelemme keskusta-alueen täydennyssuunnitelman, kestävän älykaupunginosan ja elävää katutilaa tavoittelevan umpikorttelialueen.

Suunnitelmia — 1.1.2022

Vaihtoehto: Yes in my backyard

Miten tiivistää rintamamiestaloaluetta niin, että asuntotarjonta monipuolistuu ja autokaupunki muuttuu käveltäväksi ja pyöräiltäväksi?

Essee — 1.1.2022

Kuvaessee: Ei koristeellista eikä käytännöllistä

Graafikko Emery Norton tutki, millaisia yksityiskohtia kävelijä löytää kaupungilta.

Kirja — 1.1.2022

Feministinen kaupunki – kaikille tarkoitettu paikka?

Kaupunkimaantieteilijä Leslie Kern tarkastelee kaupunkisuunnittelua intersektionaalisista näkökulmista teoksessaan Feminist City ja esittää, että kaupunkisuunnittelun profession perusteet pitäisi arvioida uudelleen.

Kirja — 1.1.2022

Kaupunkisuunnittelun ensyklopedia

Tyylikäs teos käy läpi viime vuosisadan kaupunkisuunnittelun historiaa.