Jutut

Kaikki

Muistokirjoitus — 17.12.2025

Osallistavan suunnittelun edelläkävijä

Heikki Kukkonen (1945–2025)

Kolumni — 16.12.2025

ornamentiikka

Kuva arkkitehtuurin koristeena latistuu liian usein huomiotyökaluksi, jonka ainoa tehtävä on kerätä katseita

Tarvitsemme uutta keskustelua ornamentiikan, taiteen ja koristelun merkityksestä arkkitehtuurissa, kirjoittaa arkkitehti ja kuvataiteilija Maija Kovari.

Mielipide — 15.12.2025

kaavoitus

Eduskunnan oikeusasiamiehen linjaus arkkitehdin sananvapaudesta on merkittävä

Valitettavan usein kaavoituskoulutuksen saaneiden äänet kaikuvat kunnissa kuuroille korville, kirjoittaa Klaus Pelkonen.

Ilmiöt — 11.12.2025

geopolitiikka

Panu Savolainen: Suomessa ei haluta puhua arkkitehtuurin politiikasta

Suomessa arkkitehtuuria on pidetty epäpoliittisempana kuin mitä se tosiasiassa on, sanoo arkkitehtuurihistorian professori Panu Savolainen Daniele Bellerin haastattelussa. Savolaisen mukaan arkkitehtialalla on Suomessa perinteisesti suuntauduttu länteen, eikä tähän vaikuttanut edes 1960–1970-lukujen vasemmistoliikehdintä.

Ilmiöt — 9.12.2025

geopolitiikka

Suomen geopoliittinen asema on muuttunut, ja se vaikuttaa myös arkkitehtuuriin

Suomi on liittynyt Natoon ja suhteet Venäjään ovat jäissä. Arkkitehtuurin kentällä ei ole juuri keskusteltu siitä, millaisia vaikutuksia Suomen geopoliittisen aseman muutoksilla on alaamme. Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kuraattoriryhmää vetänyt Daniele Belleri pureutuu aiheeseen uudessa juttusarjassa.

Muistokirjoitus — 5.12.2025

Määrätietoinen rakentaja, kehittäjä ja kulttuuritoimija

Juha Hovinen (1957–2025)

Analyysi — 4.12.2025

trendit

Uushistorisismi ja uutuuden merkitys

Suomalaisessa arkkitehtuurissa on viime vuosina näkynyt uudenlainen suhde historiaan ja historiallisiin lainoihin. Onko kyse taas yhdestä keinosta tavoitella uudenlaista arkkitehtuuri-ilmaisua vai jostain syvällisemmästä?

Tutkimus — 4.12.2025

historia

Havainnekuvat paljastavat arkkitehtuurikulttuuriin juurtuneita oletuksia ja arvostuksia

Valokuvamaisia perspektiivikuvia vähätellään usein suunnittelusta irrallisena kuvittamisena ja markkinointina, vaikka todellisuudessa fotorealismi kietoutuu syvälle arkkitehtien ajatteluun.

Kirja — 4.12.2025

historia

Uusi sukupolvi löysi Länsi-Berliinin arkkitehtuurikapinalliset

Inken ja Hinrich Baller uudistivat Länsi-Berliinin asuntoarkkitehtuuria omintakeisella muotokielellään 1960–1980-luvuilla.

Dialogi — 4.12.2025

Rakentaminen

Kuinka rakentaminen pysäytetään?

Ranskalaisarkkitehti Charlotte Malterre-Barthesista tuli arkkitehtuurin alan kuuluisuus neljä vuotta sitten hänen julkaistuaan aloitteen maailmanlaajuisesta uudisrakentamisen pysäyttämisestä. Arkkitehti Matti Jänkälä haastatteli kiinteistötalouden professori Seppo Junnilaa siitä, taipuisiko nyt kirjaksi laajentunut aloite käytäntöön.

Näyttely — 2.12.2025

historia

Rantasipi-ketju nousi suosioon arkkitehtonisesti arvokkailla korpihotelleillaan, joista osa toimii edelleen

Rantasipi oli aikoinaan Suomen maineikkaimpia hotelliketjuja, joka tunnettiin erityisesti luonnon keskellä sijainneista korpihotelleistaan. Keski-Suomen museo on tehnyt merkittävän työn kokoamalla Rantasipin tarinan yleisön nähtäville Jyväskylän Aalto2-keskukseen.

Kolumni — 1.12.2025

rakennussuunnittelu

Hyvä sisältö ei oikeuta kömpelöä ulkomuotoa

Arkkitehtuuri on rakennusten ulkonäön taidetta, jossa ”pizzahutismille” ei ole sijaa.

Ilmiöt — 1.12.2025

nuoret arkkitehdit

Kahdeksan tulevaisuuden tekijää

Millaisia projekteja ja ideoita syntyy nuorten arkkitehtien pöydillä? Kahdeksan arkkitehtia, työryhmää tai arkkitehtitoimistoa esittelee tässä jutussa projektin, joka kuvaa heidän lähestymistapaansa rakennettuun ympäristöön.

Kohdearvio — 1.12.2025

korjaaminen

Liedossa arkkitehdit saivat tehtävän, jollaista ei ole tehty Suomessa sataan vuoteen

Uudistettu ja laajennettu Liedon keskiaikainen kivikirkko koettelee rakennusperintöajattelun järkähtämättömimpiä perustuskiviä, kirjoittaa Panu Savolainen.

Mielipide — 28.11.2025

Purkaminen

Rakennuksia puretaan, jotta pääoma kiertäisi

Päättäjien keskuudessa yleinen näkemys 1970-luvulla oli, että rakennusten taloudellinen käyttöikä oli kolmekymmentä vuotta. Sama ajattelutapa on tunnistettavissa edelleen, kirjoittaa Marja-Riitta Norri.