Muuttuvat lähiöt – näkökulmia Suomen suurimmista kaupungeista
1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.
Keskitiiviin asumisen unohdetut mahdollisuudet
Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.
Kuvaessee: Spektaakkelin varjossa
1960–1990-luvuilla rakennetun kaupungin ja siltä nopeasti tilaa vaativien, suurten ja näyttävien rakennushankkeiden välille on syntynyt 2020-luvun Espoossa voimakas kaupunkitilallinen jännite. Valokuvaaja Henri Salonen kuvasi kaupungin muutosta.
Kuka kuuluu ja ketä kuullaan?
Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.
Otetaan aikalisä uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelussa
Ymmärrämmekö varmasti, miksi museo tarvitsee kokonaan uuden, sadan miljoonan euron arvoisen rakennuksen? kysyvät Pedro Aibéo ja Marc Linder.
Esikaupungit, pelkkiä ongelmia?
Lähiöitä on pyritty uudistamaan jo puoli vuosisataa. Tulokset ovat olleet epätasaisia.
Huone koneelle
Viileän tyylikäs Vuosaaren biolämpölaitos kulkee modernin tehdasarkkitehtuurin jalanjäljissä.
Toimistokampuksen käyntikortti
Hatsinanpuisto johdattaa taimenpuron ääreen keskellä bisneskortteleita.
Puisto koulussa
Maatullin koulu sulautuu puistomaiseen ympäristöön kahden oivalluksen ansiosta.