ark
Suomalaisen uskonnollisen arkkitehtuurin historiassa luterilainen kirkko on saanut pääosan ja jättänyt monia muita kehityskulkuja varjoonsa.
Verotulojen väheneminen ja korkeat korjauskustannukset ovat asettaneet monen uskonnollisen rakennuksen tulevaisuuden vaakalaudalle. Kysyimme kolmen asiantuntijan näkemystä tilanteeseen.
Alvar Aalto näki monia yhtäläisyyksiä omassa rakennustaiteessaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kansankirkon sopeutumisessa 1900-luvulle. Niin uskonnossa kuin modernissa arkkitehtuurissa suvaitsevaisuus tuotti enemmän hedelmää kuin dogmatismi.
Raili Pietilä suunnitteli puolisonsa Reima Pietilän kanssa useita suomalaisen modernin arkkitehtuurin omaperäisimmistä rakennuksista.
Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari rakennettiin 1960-luvulla paikallisen kyläyhdistyksen ja Oy Alkoholiliike Ab:n yhteisponnistuksena. Nyt Nurmijärven kunta suunnittelee rakennusten purkamista.
Portugalilaisen arkkitehtuurin kehityksellä on 1900-luvun jälkipuolella oli myös polittiisia kytköksiä.
The Look of Leisure -artikkelikokoelma tarkastelee Terijoen huvilayhdyskunnan historiaa kahden valtion rajalla.
Anna Bokovin tuore kirja avaa ensimmäistä kertaa kattavasti Neuvostoliitossa 1920–1930-luvulla toimineen Vkhutemas-yliopiston historiaa.
Norjansaamelainen arkkitehti ja taiteilija Joar Nango koostaa ja luo uutta tietoa saamelaisesta arkkitehtuurista saamelaiskulttuurin sisältä käsin kaikille avoimessa Girjegumpi-verkkonäyttelyssään.
Omavarainen Majamaja-minitalokonsepti muokkautuu erilaisiin maastoihin ja ilmastoihin.
Helsingin Jätkäsaaren puukortteli on esimerkki uuden, kaupunkimaisen mittakaavan puurakentamisesta. Toimistotaloon muutti tammikuussa 2021 peliyhtiö Supercell.
ALA Arkkitehtien Helsingin Jätkäsaareen suunnittelema pysäköintilaitos on onnistunut esimerkki rakennustyypin mahdollisuuksista,kirjoittaa Tommy Lindgren.
Nykyarkkitehdin inspiraatioksi kelpaa esimerkiksi yksinkertainen maatalousrakennus. Latoarkkitehtuurista on kasvanut globaali ilmiö.
Aarne Ervin modernistinen huvila Espoossa kunnostettiin alkuperäistä henkeä vaalien. Nyt pihaa täydentää kolme puista lisärakennusta.
Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.
