ark
Wienissä ryhmärakennuttaminen ja yhteisöllinen asuminen kulkevat usein käsi kädessä. Yksi viimeaikaisista kohteista on Gleis 21 -asuinkerrostalo.
Iris Andersson etsii esseessään kodin ydintä.
Ilmastonmuutos näkyy jo jokaisen arkkitehdin työpöydällä. Hiljattain asuntosuunnittelun apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa aloittanut Antti Lehto haarukoi arkkitehdin mahdollisuuksia vaikuttaa asuntoprojektien kestävyyteen.
Helsingin Kruunuvuorenrannasta löytyy harvinaisuus: suomalainen kerrostalo, jonka asunnot on myyty asukkaille raakatilana. Arkkitehti ja rakennuttaja kertovat hankkeesta.
Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnittelema asuinkortteli Kalasataman Sompasaaressa on yksi Helsingin onnistuneimmista uusista umpikortteleista, kirjoittaa Kristo Vesikansa arviossaan.
Playan suunnittelemassa vuokrakerrostalossa on tuliaisia Keski-Euroopasta ja suomalaisen asuntosuunnittelun historiasta, pohtii Tarja Nurmi arviossaan.
issiyhtiön entisissä toimistotiloissa asutaan nyt väljissä asunnoissa. Kookas rakennus sai samalla parikseen rivitalon, joka liittää sen ympäröiviin kortteleihin.
Arkkitehtiryhmä A6 pääsi suunnittelemaan toimistotalon muutosta asunnoiksi kilpailuvoiton ansiosta.
Suomalainen asumiseen liittyvä kuvasto on homogeenista, sanoo Tuomas Uusheimo.
Luonnonläheisyydellä on laajoja hyvinvointivaikutuksia. Arkkitehti-lehden projektit keskittyvät kuitenkin lähinnä suurempiin kaupunkeihin ja kaupunkirakentamiseen.
Arkkitehti Sarah Robinsonin uusin kirja tarkastelee arkkitehtuurin vaikutuksia ihmiseen.
Arkkitehtuurihistorioitsija William J. R. Curtisin muistokirjoitus ystävälleen Kristian Gullichsenille.
Toista sataa esittelee suomalaisen arkkitehtuuriteoksen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta ilman pönötystä.
Mitä tapahtuu evankelis-luterilaisen kirkon rakennusperinnölle, ja mistä löydämme jatkossa pyhän kokemuksia? Kristo Vesikansa alustaa Pyhä tila -numeron teemaa.
Sanna Puutosen esikoisteos nappaa aiheensa arkkitehtuurista.