ark
Norjansaamelainen arkkitehti ja taiteilija Joar Nango koostaa ja luo uutta tietoa saamelaisesta arkkitehtuurista saamelaiskulttuurin sisältä käsin kaikille avoimessa Girjegumpi-verkkonäyttelyssään.
Omavarainen Majamaja-minitalokonsepti muokkautuu erilaisiin maastoihin ja ilmastoihin.
Helsingin Jätkäsaaren puukortteli on esimerkki uuden, kaupunkimaisen mittakaavan puurakentamisesta. Toimistotaloon muutti tammikuussa 2021 peliyhtiö Supercell.
ALA Arkkitehtien Helsingin Jätkäsaareen suunnittelema pysäköintilaitos on onnistunut esimerkki rakennustyypin mahdollisuuksista,kirjoittaa Tommy Lindgren.
Nykyarkkitehdin inspiraatioksi kelpaa esimerkiksi yksinkertainen maatalousrakennus. Latoarkkitehtuurista on kasvanut globaali ilmiö.
Aarne Ervin modernistinen huvila Espoossa kunnostettiin alkuperäistä henkeä vaalien. Nyt pihaa täydentää kolme puista lisärakennusta.
Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.
Tuomas Uusheimo löysi ihanteellisen sommitelman pellon laidalta.
Pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen on nostanut materiaalit entistä keskeisempään rooliin arkkitehtuurissa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Vuoden 2020 Alvar Aalto -mitali myönnettiin intialaisen Studio Mumbai -arkkitehtitoimiston vetäjälle Bijoy Jainille. Toimiston töissä yhdistyvät arkkitehtuuri ja käsityöläisyys sekä ymmärrys ympäristön luonteenpiirteitä kohtaan.
Länsimaisia arkkitehtuuri-ideoita soveltamalla on usein heikennetty pohjoisten alkuperäiskansojen kulttuurien elinvoimaa. Anu Soikkeli etsii kestävämpiä tapoja suunnitella pohjoiseen.
Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.
Tuomas Uusheimo vierailee Mall of Tripla -kauppakeskuksessa Helsingin Pasilassa kolme päivää poikkeustilan julistamisen jälkeen.
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Tietokirjailija Mikko Laaksonen on koonnut arkkitehti Pekka Pitkäsen tuotannon ensimmäistä kertaa yksiin kansiin.
