Kuvakolumni: Kuva kodista
Suomalainen asumiseen liittyvä kuvasto on homogeenista, sanoo Tuomas Uusheimo.
Residenssi arkkitehdin työvälineenä
Residenssijaksot ovat olennainen osa kuvataiteilijoiden työarkea, mutta harvemmin osa arkkitehtien toimintaa. Miltä residenssien rooli ja tulevaisuus osana arkkitehtuurin tutkimusta ja koulutusta näyttää arkkitehtuuriresidenssien kuraattoreiden näkökulmasta?
Asuntomessut – aikansa elänyt konsepti?
Mitä jäi käteen kesän asuntomessuilta? Siis muuta kuin esitteitä ja kertakäyttökasseja?
Kaiken täytyy muuttua
Kokoelmateos esittelee neutraalin asiallisesti kavalkadin erilaisia tapoja vaikuttaa rakennetun ympäristön kestävyyteen.
Arjen radikalismia(?)
Uumajan Bildmuseetin näyttely kokoaa yhteen ilmastokriisin ratkaisijoita, mutta kokonaisuus jää hieman hahmottomaksi.
Pääkirjoitus 4/2021: Pienasunnoista mikrokoteihin
Uusien asuntokonseptien kehittäminen on kuitenkin tapahtunut lähes yksinomaan rakennusliikkeiden ehdoilla ja kustannussäästöjä tavoitellen, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Yleistyvä yksinasuminen
Suomalaisista asuntokunnista jo lähes puolet on yhden hengen asuntokuntia, ja sama kehitys näkyy myös muissa länsimaissa. Arkkitehti Anne Tervo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että nykyinen suomalainen asuntotuotanto ei täysin vastaa yksinasujien asumistoiveisiin. Yksi ratkaisu voisi olla asuintilojen jakaminen.
Pelastaisiko ryhmärakennuttaminen asuntotuotannon laadun?
Toisin kuin usein ajatellaan, ryhmärakennuttamisella on Suomessa pitkä historia. Jos 1960-luvulla olisi tehty toisenlaisia ratkaisuja, asuntoja saatettaisiin edelleen rakentaa yhdessä.
Suunnittelu alkaa piirtämättä viivaakaan
Wienissä ryhmärakennuttaminen ja yhteisöllinen asuminen kulkevat usein käsi kädessä. Yksi viimeaikaisista kohteista on Gleis 21 -asuinkerrostalo.