Jutut

Näkökulmat

Pääkirjoitus — 1.4.2024

Väritön vuosikymmen

Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.

Puheenvuoro — 1.4.2024

Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?

Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.

Kolumni — 1.4.2024

Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?

Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.

Pääkirjoitus — 1.3.2024

Laatikko aukene!

Arkkitehti-lehdessä teatterirakentamista on seurattu lehden alkuajoista lähtien, kirjoittaa päätoimittaja Kristo Vesikansa. Tällä hetkellä esityksentekijöitä kiehtoo esitysten tekeminen olemassa oleviin tiloihin, joista tulee samalla osa teosta.

Puheenvuoro — 1.3.2024

Unelma sosiaalisesti esteettömistä esitystiloista

Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?

Puheenvuoro — 1.2.2024

Ketä tekoäly palvelee?

Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.

Puheenvuoro — 1.2.2024

Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä

Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.

Puheenvuoro — 1.2.2024

Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla

Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.

Puheenvuoro — 1.2.2024

Tekoäly ei synny tyhjästä

Ennen kuin voimme puhua tekoälysovellusten mahdollisuuksista, on syytä ymmärtää, mitä tekoälyn tuottamiseen vaaditaan, kirjoittaa Ville Paananen.

Puheenvuoro — 1.2.2024

Tekoäly on kestävyysloikan työkalu

Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.

Puheenvuoro — 1.2.2024

Luovuuden teollinen vallankumous

Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.

Pääkirjoitus — 1.2.2024

Tiedolla on väliä

Tekoälyyn liittyviin arvailuihin suunnittelun tehostumisesta ja arkkitehtien tekemisestä tarpeettomaksi ei kannata suhtautua vielä kovin vakavasti, mutta tulevaisuuden varalta on hyvä pohtia, miten paljon arkkitehdin työssä todella on sellaista, josta vain ihmismieli voi selviytyä, kirjoittaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa.

Pääkirjoitus — 1.1.2024

Pääkirjoitus 1/2024: Sydänkirurgian tarpeessa?

Viime aikoina olemme saaneet lukea tiuhaan uutisia kaupunkikeskustojen näivettymisestä. Onko vaivaan tehokasta lääkettä?

Kolumni — 1.5.2023

Rakennusteollisuus tarvitsee kaavamuutoksen

Entä jos arkkitehdit lainaisivat kierrätysmuodista keinoja ilmastokriisin ratkaisemiseen?

Pääkirjoitus — 1.5.2023

Pääkirjoitus 5/2023: Ympäristön hienosäätöä

Taitava tuunaaja osaa yhdistää olemassa olevista kappaleista uuden kokonaisuuden, antaa sarjatuotteelle yksilöllisen ilmeen tai keksiä turhille tavaroille uuden käyttötarkoituksen. Nämä olisivat hyödyllisiä perustaitoja myös jokaiselle arkkitehdille, kirjoittaa Kristo Vesikansa.