Luovuuden teollinen vallankumous
Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.
Tiedolla on väliä
Tekoälyyn liittyviin arvailuihin suunnittelun tehostumisesta ja arkkitehtien tekemisestä tarpeettomaksi ei kannata suhtautua vielä kovin vakavasti, mutta tulevaisuuden varalta on hyvä pohtia, miten paljon arkkitehdin työssä todella on sellaista, josta vain ihmismieli voi selviytyä, kirjoittaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa.
Ketä tekoäly palvelee?
Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.
Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä
Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.
Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla
Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.
Tekoäly ei synny tyhjästä
Ennen kuin voimme puhua tekoälysovellusten mahdollisuuksista, on syytä ymmärtää, mitä tekoälyn tuottamiseen vaaditaan, kirjoittaa Ville Paananen.
Tekoäly on kestävyysloikan työkalu
Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.
Pääkirjoitus 1/2024: Sydänkirurgian tarpeessa?
Viime aikoina olemme saaneet lukea tiuhaan uutisia kaupunkikeskustojen näivettymisestä. Onko vaivaan tehokasta lääkettä?
Rakennusteollisuus tarvitsee kaavamuutoksen
Entä jos arkkitehdit lainaisivat kierrätysmuodista keinoja ilmastokriisin ratkaisemiseen?