×
    /
    Skip to content

    ark

    • fi
    • en
    • Tilaa lehti
    • Kirjaudu sisään
    • Ajassa
    • Näkökulmat
    • Ihmiset ja työ
    • Syventävää
    • Kohteet
    • Arviot
    • Kaikki jutut
    • fi
    • en
    • Kirjaudu sisään
    • Ajassa
    • Näkökulmat
    • Ihmiset ja työ
    • Syventävää
    • Kohteet
    • Arviot
    • Kaikki jutut
    • Tilaa lehti
    • Tilaa uutiskirje
    • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Tukijamme
    • Tietoja lehdestä
    • Kirjoita lehteen tai tarjoa kohdetta
    • Tietosuojaseloste
    • Lue uusinta lehteä
    • Lehtiarkisto
    Haku
    • Kirjaudu sisään

    Jutut

    • Näkökulmat
      • Kaikki
      • Mainokset
      • Ajassa
      • Kahta mieltä
      • Kysymme
      • Tutkittua
      • Uutinen
      • Näkökulmat
      • Kolumni
      • Mielipide
      • Näkökulma
      • Puheenvuoro
      • Pääkirjoitus
      • Ihmiset ja työ
      • Dialogi
      • Henkilö
      • Käyttäjältä
      • Muistokirjoitus
      • Suunnitelmia
      • Suunnittelijalta
      • Syventävää
      • Analyysi
      • Arkistosta
      • Essee
      • Ilmiöt
      • Juttukokoelma
      • Tutkimus
      • Arviot
      • Kirja
      • Kohdearvio
      • Näyttely
      • Tv-sarja
    Puheenvuoro — 1.5.2024

    Miksei Suomi näy maailmalla?

    Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.

    Puheenvuoro — 1.5.2024

    Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?

    Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.

    Puheenvuoro — 1.4.2024

    Mitä Finlandia-ehdokkaat kertovat suomalaisen arkkitehtuurin tilasta?

    Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.

    Pääkirjoitus — 1.4.2024

    Väritön vuosikymmen

    Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.

    Puheenvuoro — 1.4.2024

    Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?

    Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.

    Kolumni — 1.4.2024

    Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?

    Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.

    Pääkirjoitus — 1.3.2024

    Laatikko aukene!

    Arkkitehti-lehdessä teatterirakentamista on seurattu lehden alkuajoista lähtien, kirjoittaa päätoimittaja Kristo Vesikansa. Tällä hetkellä esityksentekijöitä kiehtoo esitysten tekeminen olemassa oleviin tiloihin, joista tulee samalla osa teosta.

    Puheenvuoro — 1.3.2024

    Unelma sosiaalisesti esteettömistä esitystiloista

    Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?

    Only subscribers have a full access on our website and the digital magazine archive.
    Pääkirjoitus — 1.2.2024

    Tiedolla on väliä

    Tekoälyyn liittyviin arvailuihin suunnittelun tehostumisesta ja arkkitehtien tekemisestä tarpeettomaksi ei kannata suhtautua vielä kovin vakavasti, mutta tulevaisuuden varalta on hyvä pohtia, miten paljon arkkitehdin työssä todella on sellaista, josta vain ihmismieli voi selviytyä, kirjoittaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa.

    Puheenvuoro — 1.2.2024

    Ketä tekoäly palvelee?

    Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.

    Puheenvuoro — 1.2.2024

    Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä

    Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.

    Puheenvuoro — 1.2.2024

    Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla

    Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.

    Puheenvuoro — 1.2.2024

    Tekoäly ei synny tyhjästä

    Ennen kuin voimme puhua tekoälysovellusten mahdollisuuksista, on syytä ymmärtää, mitä tekoälyn tuottamiseen vaaditaan, kirjoittaa Ville Paananen.

    Puheenvuoro — 1.2.2024

    Tekoäly on kestävyysloikan työkalu

    Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.

    Puheenvuoro — 1.2.2024

    Luovuuden teollinen vallankumous

    Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.

    Artikkelien sivutus

    Edellinen 1 2 3 4 … 8 Seuraava

    Arkkitehti
    Finnish Architectural Review

    • Ajassa
    • Näkökulmat
    • Ihmiset ja työ
    • Syventävää
    • Kohteet
    • Arviot
    • Kaikki jutut
    • Facebook
    • Instagram
    • Tilaa lehti
    • Tilaa uutiskirje
    • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Tukijamme
    • Tietoja lehdestä
    • Kirjoita lehteen tai tarjoa kohdetta
    • Tietosuojaseloste