Tekoäly on kestävyysloikan työkalu
Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.
Luovuuden teollinen vallankumous
Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.
Ketä tekoäly palvelee?
Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.
Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä
Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.
Kaupunkiaktivismi on keino rakentaa pieniä utopiota
Kaupunkiaktivismissa on muutospotentiaalia, joka saattaa lopulta muuttaa myös siihen osallistuvat arkkitehdit itsensä.
Käsite: Lämpöviihtyvyys
Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.
Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa
Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Käsite: Fluidius
Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.
Empatia – kokoelma ilmiöitä
Empatiaa ei ole helppo määritellä, mutta käsitteen äärelle pysähtyminen voi auttaa arkkitehteja tutkimaan omia työhön vaikuttavia asenteita, asiakassuhteita ja tapoja kokea ympäristöä, kirjoittaa Henrik Ilvesmäki.