Mitä kaupungille kuuluu?
Digitaalisuuden kehitys saa aikaan kaupunkitiloissa ja niiden käytössä muutoksia, joihin myös suunnittelun ohjauksen tulisi ottaa aktiivisesti kantaa, ehdottaa Sari Viertiö.
Arkkitehtuuri digitaalisuuden jälkeen
Kulttuurimme ja ympäristömme muuttuu vähitellen yhä laajemman digitalisaation myötä. Miten muuttuva digitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuurin harjoittamiseen, siitä puhumiseen, sen arviointiin ja esittämiseen? kysyy Mika Savela.
Opiskelijoiden ensikokemuksia Väreestä
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu aloitti syyslukukauden 2018 uudessa päärakennuksessa Väreessä Espoon Otaniemen kampuksella. Miltä uusi rakennus vaikuttaa opiskelijoiden näkökulmasta?
Sukkahousutehtaasta taidekouluksi
Hieman ennen Aalto-yliopiston uuden kampuksen avautumista myös Viron taideakatemia muutti uusiin tiloihin. Millaisessa ympäristössä taiteita ja suunnittelua opiskellaan Tallinnassa?
Feminismi arkkitehdin työkaluna
Feminismi ei ole 2010-luvulla pelkästään naisasiaa vaan pyrkii ymmärtämään laajemmin identiteettejä. Yleistämisen sijaan suunnittelun lähtökohtana on yhteisöjen ja yksilöiden kirjo, Marja Rautaharju tuo esille.
Naisverkosto sai alkunsa
Naiset alkoivat harjoittaa arkkitehdin ammattia Suomessa 1900-luvun alussa. Naisarkkitehdit perustivat oman yhdistyksen, Architectan, 1940-luvulla. Pirkko-Liisa Schulman kirjoittaa yhdistyksen vaiheista.
ARK 7/1971: Avotilakoulu – tulevaisuuden koulu?
Osmo Lappo kirjoitti vuonna 1971 koulusuunnittelun uusista tuulista. Teksti on julkaistu alun perin Arkkitehti-lehden numerossa 7/1971.
Arkistosta: 1950-luvun asuntotuotannon arviontia – kehittyneisyyttäkö?
Asuntotuotanto ei ole kehittynyt hyvään suuntaan 1950-luvulla, analysoi Esko Suhonen numerossa 10/1960.
Arkistosta: Rakennustaiteen näkoaloja – Suomen Arkkitehtiliiton neuvottelupäivillä 1956 pidetty alustus
Aulis Blomstedt pohti suomalaisen arkkitehtuurin tyyliiä, rationaalisuutta, suomalaisuutta ja kansainvälisyyttä alustuksessaan Arkkitehtiliiton neuvottelupäivillä vuonna 1956.