Jutut

Syventävää

Tutkimus — 1.2.2019

Rakennus, joka katosi – Alvar Aallon Viipurin kirjasto

Laura Bergerin vuonna 2018 valmistunut väitöskirja Aalto-yliopistoon käsittelee Viipurin kirjaston vaiheita.

Ilmiöt — 1.2.2019

Neroyksilöstä arkkitehtikollektiiviin

Ajatus arkkitehdista maailmanparantajana ei ole yksinomaan positiivinen kehityssuunta, jos arkkitehtuurin tuotantoa ja arkkitehdintyötä ei määritellä uudelleen rakenteellisella tasolla, kirjoittaa Aleksi Lohtaja.

Ilmiöt — 1.2.2019

Sukupuolittuneita näkymiä

Arkkitehdintyön tasa-arvon edistämiseen ja sukupuolittuneiden rakenteiden purkamiseen tarvitaan kaikkia arkkitehtuurin parissa työskenteleviä, kannustaa Hanna Tyvelä.

Ilmiöt — 1.2.2019

Virkeyttä väreistä, voimaa valosta

Arto Sipinen suunnitteli Jyväskylän yliopistokampukselle kirjaston 1970-luvun alussa. Päivi Lukkarinen tarkastelee pian peruskorjattavan kirjaston rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria.

Ilmiöt — 1.1.2019

Oodi kaikelle

Helsingin keskustakirjasto Oodi on ladattu yli kymmenen vuoden ideointiprosessin aikana toiveilla, joista useat se tuntuu jo kolmen kuukauden toiminnan jälkeen täyttäneen.

Ilmiöt — 1.1.2019

Yksityinen julkinen yksityinen

Victor Gruen kehitti 1900-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa kauppakeskuksen, jonka jälkeläiset mietityttävät Kristian Äijöä ja Antti Auvista.

Tutkimus — 1.1.2019

Reunakaupungin tiiviyden äärellä

Tiivistäminen tuntuu olevan muotisana kaupunkien kehittämisestä puhuttaessa, mutta mitä tiiviys oikeastaan tarkoittaa? kysyvät Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen Urban Studies and Planning -maisteriohjelman professorit.

Ilmiöt — 1.1.2019

Megahankkeilla maineeseen?

Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu Tampere tarvitsee suurten rakennushankkeiden rinnalle kaupunkitalouden huomioimista, jos se haluaa kasvaa myös taloudellisesti, huomauttaa tutkija ja arkkitehti Jenni Partanen.

Essee — 1.6.2018

Arkkitehtuuri digitaalisuuden jälkeen

Kulttuurimme ja ympäristömme muuttuu vähitellen yhä laajemman digitalisaation myötä. Miten muuttuva digitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuurin harjoittamiseen, siitä puhumiseen, sen arviointiin ja esittämiseen? kysyy Mika Savela.

Ilmiöt — 1.6.2018

Sukkahousutehtaasta taidekouluksi

Hieman ennen Aalto-yliopiston uuden kampuksen avautumista myös Viron taideakatemia muutti uusiin tiloihin. Millaisessa ympäristössä taiteita ja suunnittelua opiskellaan Tallinnassa?

Essee — 1.6.2018

Chatteja, botteja ja hohtodiodeja

Teknologian kehitys saa Kaisa Karvisen pohtimaan, mitä julkisella tilalla tänä päivänä tarkoitetaan.

Essee — 1.6.2018

Kopioi ja korvaa

Kysymys siitä, miten arkkitehtuuri tulee vaikuttamaan virtuaalitodellisuuden kehittymiseen, on yhtä mielenkiintoinen kuin se, miten virtuaalitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuuriin, Pekka Airaxin ja Yiliu Shen-Burke pohtivat ja esittelevät virtuaalisen Venäjän paviljonki -projektin.

Juttukokoelma — 1.5.2018

10 x instituutio – Rakenteiden rakentajat?

Mitä arkkitehtuurinäyttelyiden parissa tapahtuu parhaillaan kansainvälisesti? Mikä on se "kansainvälinen huipputaso", joka mainitaan tavoitteena myös uuden, Suomeen suunniteltavan arkkitehtuuriin ja muotoilun museokokonaisuuden esiselvityksissä? Haastattelimme Näyttely-teemanumeroa varten kymmentä näyttelyinstituutiota eri puolilta maailmaa.

Essee — 1.5.2018

Läpi kerrosten

Carlo Scarpan suunnittelema Castelvecchion museo Veronassa puhuttelee Iris Anderssonia arkkitehtuurin yksityiskohtien kautta.

Essee — 1.5.2018

Taide kohtaa kyläelämän

Japanin 2000-luvun museoiden kirjoon mahtuu julkisten tahojen ja säätiöiden suurten hankkeiden sekä yksityisrahoitteisten erikoismuseoiden lisäksi erilaisia yhteisöllisiä taideprojekteja, jotka ovat toimineet myös syrjäisten alueiden elvyttäjinä. Kaisa Broner-Bauer tarkastelee Setouchi-saarten kehittymistä.