Julkaistu lehdessä 1/2021 - Kriisi

Haastattelu

Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään?

Kristo Vesikansa

Kenen kaupunki? -kirjan toimittajat Timo Tuomi (vas.), Harri Hautajärvi ja Juhana Heikonen.

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien, Harri Hautajärven, Juhana Heikosen ja Timo Tuomen, kanssa.

ARK / Kristo Vesikansa Kirjahankkeen takana on neljä rakennusperintöalan yhteisöä: Docomomo, ICOMOS, Rakennusperintö-SAFA ja Rakennnustaiteen seura. Voisitteko ensin kertoa, miten hanke sai alkunsa ja mikä motivoi sen tekemiseen?

Juhana Heikonen Kaikki sai alkunsa näiden neljän rakennusperintöalan yhteisön elokuussa 2020 järjestämästä kokouksesta, jossa keskusteltiin, mitä arvokkaille kulttuuriympäristöille on tapahtumassa Helsingissä ja kautta maan. Siinä yhteydessä keksittiin spontaanisti, että pitää tehdä jonkinlainen julkaisu asiasta.

Timo Tuomi Kun kävimme kokouksessa läpi kaikki ne asiat, mitä vielä voisimme tehdä, tämä profiilia kohottava pamfletti jäi käteen viimeisenä vaihtoehtona. Kaikki olivat loppujen lopuksi samaa mieltä, että tämä kannattaa tehdä yhteisenä ponnistuksena.

Harri Hautajärvi Tämä on ensimmäinen konkreettinen esimerkki viime aikoina yleistyneestä ajattelusta, että rakennussuojelualan yhteisöjen on hyvä ryhtyä tekemään yhteistyötä.

Tuomi Olemme huomanneet, että jokainen seura tai yhdistys on tekemisissä jonkin yksittäisen ongelman kanssa, mutta kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Sekin pitää saada näkyväksi.

Kaupunki saa hetkellisiä tuloja rakennusoikeutta myymällä, mutta kaupunkilaiset ja yhteinen etu kärsivät.

ARK Helsingin kaupunkisuunnittelua ovat viime vuosina leimanneet nopeasti kasvavat rakennustehokkuudet. Mistä muutos mielestänne johtuu?

Hautajärvi Mielestäni siinä on kolme suurta tekijää: muuttovirta kasvukeskuksiin, väärinkäsitykseen perustuva yksioikoinen tiivistämisideologia sekä kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen muuttuminen sijoitustoiminnaksi.

Heikonen Ennen kaikkea asuntojen rooli finanssi-instrumenttina on korostunut entisestään. Sitä voisi kutsua melkein paradigman muutokseksi. Myös politiikan valtasuhteiden muutoksilla on ollut suuri vaikutus: kolmella viimeisellä valtuustokaudella vihreät ovat korvanneet SDP:n toiseksi suurimpana valtuustoryhmänä. Samalla suoritettiin Helsingin hallinto- ja organisaatiouudistus, joka on osaltaan mahdollistanut uudenlaisen maankäyttöpolitiikan läpiviemisen. 

Hautajärvi Tehostamisen virstanpylväs on vuonna 2016 vahvistettu yleiskaava, joka perustuu kokonaan tiivistämisideologialle.

Heikonen Yleiskaavan laskentaperusteet ovat monien asiantuntijoiden mielestä virheelliset ja tarkoitushakuiset. Jos katsotaan hieman taaksepäin, yksikään Helsingin aiempi väestöennuste ei ole pitänyt paikkaansa. Mikä siis tekee tämänhetkisestä väestöennusteesta paikkansa pitävän? Poliitikkojen mielestä ennusteet ovat joissakin tapauksissa myös politiikkaa, eli pyritään toteuttamaan ennustetta.

Hautajärvi Kysehän ei voi olla ennustamisesta vaan mahdollistamisesta. Siitä, kuinka paljon uusia asukkaita Helsingin rajojen sisälle halutaan. Yleiskaavassa tavoitteeksi on asetettu 250 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, ja sille väkimäärälle on tarkoitus raivata ja rakentaa tilat.

ARK Viittasitte jo aiemmin siihen, että kiinteistösijoittajien intressit ohjaavat yhä enemmän kaupunkisuunnittelua. Miten se näkyy Helsingin kantakaupungin suunnittelussa?

Heikonen Se näkyy ensinnäkin suurina alueluovutuksina ilman kilpailutusta tai heikosti kilpailutettuina. Viimeisin tapaus on kaupungin rakennusyhtiö NCC:lle antama seitsemän hehtaarin kokoinen suunnitteluvaraus Alppilan kallioille. Aikaisemmin Helsinki olisi itse kaavoittanut sen ja myynyt tontit. Nyt nämä menevät ilman keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa tukkusijoituksina rakennusliikkeille, jotka ovat kimpassa erilaisten rahoituslaitosten kanssa, tai suoraan kiinteistösijoittajille – sille, joka ensiksi ehtii tehdä varauksen. Yritykset myös vastaavat itse alueiden suunnittelusta. Erityisen ongelmallista on, että varaukset tehdään kaupungin omistamalle maalle. Ne ovat yleistyneet erityisesti viimeisen kolmen valtuustokauden aikana, ja puhutaan sadoista tuhansista kerrosneliömetreistä.

Hautajärvi Kaupunki saa hetkellisiä tuloja rakennusoikeutta myymällä, mutta kaupunkilaiset ja yhteinen etu – kaupunkikuva ja viihtyvyys – kärsivät. Kaikki tämä liittyy siihen, että kirjassamme punaisena lankana on kulttuuriympäristö. Tällä hetkellä Helsingin monia arvokkaimpia kulttuuriympäristöjä ollaan pilaamassa lisärakentamisella.

Johtavat poliitikot perustelevat historiallisten ympäristöjen tuhoamista väittämällä, että nyt täytyy tehdä rohkeita ratkaisuja. Se ei ole rohkeutta. Rohkeutta on sanoa, että Helsinki on Helsinki ja tämä on hieno juttu.

ARK Yhdeksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa tapahtuneen muutoksen syyksi on esitetty arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden roolin vähenemistä päätöksenteossa. Onko tässä väitteessä mielestänne perää?

Heikonen Ehdottomasti on. Jos katsotaan esimerkiksi nykyisen kaupunkiympäristön toimialan johtajien ja päälliköiden ammattikuvia, siellä on vain muutama arkkitehti töissä. Nyt siellä on enimmäkseen ihmisiä, joilla on vain vähän kokemusta kulttuuriympäristöistä ja niiden suojelusta. Myös kaupunkikuvaneuvottelukunnan korvaaminen huomattavasti pienemmällä yksiköllä, jolla on vähemmän toimivaltaa, kertoo siitä, että arkkitehtien vaikutusvalta on vähentynyt.

Hautajärvi Monista taitavina pidetyistä arkkitehtitoimistoista on tullut viime aikoina pääomasijoittajien ja rakennusyhtiöiden renkejä. Suurimmissa kiinteistösijoitushankkeissa arkkitehdit eivät pääse sen paremmin kaava- kuin rakennussuunnitteluvaiheessa vaikuttamaan niiden kokoon. Arkkitehtitoimistojen tehtäväksi jää paketoida jättimäiset kerrosalamäärät toteutuskelpoisiksi ja sitten puolustaa huonojakin suunnitelmia.

ARK Tällä hetkellä Helsingissä puretaan enemmän rakennuksia kuin moneen vuosikymmeneen, ja se kohdistuu erityisesti sotien jälkeiseen rakennuskantaan. Onko viime aikojen kehitystä mielekästä rinnastaa 1960-luvulla koettuun purkuaaltoon?

Tuomi Purkuaalto tulee uudessa muodossa. 1960-luvulla purettiin paljon rakennuksia, mutta nyt purkamisen lisäksi rakennusmaana on lähdetty käsittelemään aukioita ja toreja, yleensä kaupunkilaisille tärkeää yhteistä tyhjää tilaa. Johtavat poliitikot perustelevat historiallisten ympäristöjen tuhoamista väittämällä, että nyt täytyy tehdä rohkeita ratkaisuja. Se ei ole rohkeutta. Rohkeutta on sanoa, että Helsinki on Helsinki ja tämä on hieno juttu. Löytyisiköhän jostain tutkimuksia, joissa olisi kysytty ulkomaisilta firmoilta, mitä ne arvostavat Helsingissä? Luulen, että ne eivät arvosta, että tänne rakennetaan samaa kuin muualle. Helsingin vetovoimatekijät globaalissa kilpailussa eivät ole uudet start up -kampukset vaan se, mitä muuta meillä on ja miten se jalostetaan.

Hautajärvi Tämän hetken purkumaniassa hukataan paljon valmiita resursseja, kun hävitetään käyttökelpoisia rakennuksia, joista voisi säästää edes teräsbetonirungon. Kaiken huipuksi talojen purkamista ja korvaamista uusilla perustellaan ilmastotekona. Uusia rakennuksia väitetään energiatehokkaammiksi, vaikka niiden kokonaisenergiakulutus saattaa olla suurempi kuin purettavien rakennusten.

Emme missään tapauksessa vastusta kehitystä. Haluamme puuttua siihen, millä tavalla uusia alueita rakennetaan ja vanhoja kaupunkialueita kehitetään paremmiksi.

ARK Kirja tulee epäilemättä herättämään ilmestyttyään keskustelua ja myös vastakkaisia mielipiteitä. Miten vastaatte niille, joiden mielestä vastustatte kaupungin luonnollista uudistumista?

Hautajärvi Emme missään tapauksessa vastusta kehitystä. Haluamme puuttua siihen, millä tavalla uusia alueita rakennetaan ja vanhoja kaupunkialueita kehitetään paremmiksi. Kaiken lähtökohdaksi pitäisi ottaa Helsingin ominaislaatu ja identiteetti. Se tavoite näyttää nyt murskautuvan, kun kaupunkisuunnittelua luovutetaan rakennusyhtiöille ja pääomasijoittajille. Pitäisi keskustella avoimesti, millä arvoilla Helsinkiä suunnitellaan ja rakennetaan.

ARK Kirja keskittyy Helsingin ja erityisesti sen kantakaupungin muutoksiin. Ovatko täällä vaikuttavat kehityssuunnat yleistettävissä muualle Suomeen, vai onko Helsinki erityistapaus?

Hautajärvi Samat ilmiöt näkyvät muissakin kasvukeskuksissa. Esimerkiksi Oulussa rakennus- ja sijoitusyhtiöt ovat vaikuttaneet kaupunkisuunnitteluun jo pitempään. Se näkyy korkean ja massiivisen rakentamisen yleistymisenä ja suojeltujen rakennusten korottamisena. Engelin ruutukaavan keskeinen katu katkaistiin tuosta vaan, kun kauppakeskus haluttiin laajentaa siihen. Torni-innostusta näkee pikkukaupungeissakin.

ARK Entä miltä Helsingin kehitys näyttää kansainvälisessä kontekstissa?

Heikonen Roomalaiset ovat onnistuneet suojelemaan kaupunkinsa todella hyvin. Sanotaan, että se on museoitu kaupunki, mutta siellä asuu kolme miljoonaa ihmistä. Myöskään Saksassa ei ole rakennettu ylikorkeita kaupunkeja Frankfurtia ja muutamaa muuta poikkeusta lukuun ottamatta. Varsinkin vanhemmissa kaupungeissa on pidetty kiinni siitä, keskiaikaiset kirkontornit ovat ne maamerkit, jotka näkyvät ensimmäisinä kaupunkia lähestyttäessä.

Hautajärvi Sen sijaan Lontoossa pääomasijoittajat ja rakennusyhtiöt ovat saaneet vallan ja kaupunkisuunnittelu on käytännössä miltei hajonnut. Lontooseen on noussut valtava määrä pilvenpiirtäjiä, ja samoja paineita on nyt myös Pariisissa. Molemmissa kaupungeissa käydään ankaria kiistoja.

ARK Kirja ilmestyy juuri ennen huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja. Millaisena näette arkkitehtikunnan ja muiden rakennetun ympäristön asiantuntijoiden mahdollisuudet vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon?

Heikonen Tälle hetkellä näyttää huonolta, sillä Helsingin tunnetuimmat poliitikot kyseenalaistavat julkisessa keskustelussa asiantuntijuuden. Tarvitaan lisää ihmisiä, jotka pystyvät käsittelemään kaupunkisuunnittelua muutenkin kuin numeeriselta kannalta. Viimeaikaisissa hankkeissa on lisäksi yleistynyt retorinen tapaa sanoa, että on ne valmisteltu yhteistyössä museoviranomaisten kanssa, vaikka näiden lausunto olisi itse asiassa ollut hankkeen kannalta kielteinen. Tällä tavalla käytetään väärin asiantuntijoiden lausuntoja.

ARK Arkkitehtikunta ja SAFA ovat viime vuosina ottaneet aiempaa aktiivisemmin kantaa ajankohtaisiin kaavoitus- ja rakennushankkeisiin. Tämä on herättänyt myös vastustusta ammattikunnan piirissä. Mikä on mielestänne oikea tapa vaikuttaa asioihin?

Hautajärvi Arkkitehdit ja SAFA ovat ottaneet kantaa suunnittelun ja rakentamisen kysymyksiin 1800-luvun lopulta lähtien, ja sillä on ollut tärkeä vaikutus Suomen kehitykselle. Meillä on edelleen velvollisuus ottaa kantaa asiantuntijoiden näkökulmasta ja vedota perusteluissa myös tutkimustuloksiin. Esimerkiksi korkeaa ja tiivistä rakentamista puolustellaan Suomessa nyt ilmastotekona, vaikka vaikutus on päinvastainen, kun energiankulutus on suhteellisesti suurempi ja lämpösaarekeilmiö voimakkaampi.

ARK Millaisen Helsingin toivotte näkevänne 10 tai 20 vuoden päästä?

Heikonen Toivon näkeväni Helsingin, joka arvostaa enemmän olemassa olevaa kulttuuriympäristöä ja sen hyviä piirteitä. Ei kaikkea voi koskaan säilyttää, mutta ei tämä nykyinenkään lähestymistapa voi olla oikea.

Tuomi Helsingin pitäisi olla edelläkävijä kehittämisessä eikä perässä juoksija samalla tavalla kuin muut.

Hautajärvi Pitäisi miettiä, millaisessa kaupungissa ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua. Esimerkiksi Puu-Käpylä ja Kumpula ovat arvostettuja puutarhakaupunginosia, joissa asukkaat viihtyvät ja viljelevät ruokaa itselleen. Esimerkiksi niistä ja Vallilan Kone & Silta Oy:n suurpihakorttelista voitaisiin ottaa mallia tuleville kaupunkialueille. On olennaista, miten ihmiset saadaan viihtymään asunnoissaan ja asuinalueillaan, kun etätöiden tekeminen kotona lisääntyy. ↙

Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi  (toim.): Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla, ICOMOSin Suomen osasto, Docomomo Suomi Finland, Rakennusperintö-SAFA ja Rakennustaiteen Seura, 2021.

Karttaan on merkitty Kenen kaupunki? -kirjassa käsiteltäviä Helsingin ajankohtaisia kaavoitus- ja rakennushankkeita. Hankkeet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle, valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin eli RKY-alueille tai niiden viereen.

1) Eteläsataman länsirannalle on suunnitteilla suuria liiketalokortteleita sekä uudisrakennus arkkitehtuuri- ja designmuseolle.

2) Elielinaukiolle ja Asema-aukiolle on suunnitteilla suuri toimisto- ja liiketilahanke

3) Lapinlahden suojellun sairaala-alueen täydennysrakentamisesta laaditaan uusia ehdotuksia.

4) Marian sairaalan eteläosan suojellut rakennukset on tarkoitus purkaa ja siirtää uuden toimistotalon alta.

5) Eteläiselle Rautatiekadulle, suositun pyöräilyreitti Baanan yhteyteen, on ehdotettu hotellia, liike- ja toimistotiloja sekä asuntoja.

6) Hietalahdenrannan kehittämissuunnitelma sisältää toimistotalon, autoliikenteen väylän ja parkkiluolan Hietalahden torin alle.

7) Keskuspuiston viereen rakennettava Helsinki Garden -hanke sisältää maanalaisen tapahtuma-areenan, liikunta-, liike- ja toimistotiloja, hotellin ja asuntoja.

8) Osa suojellusta Kansallisteatterin rakennuksesta on tarkoitus purkaa ja korvata uusilla tiloilla.

9) Metropolian arvokkaat koulukiinteistöt muutetaan asunnoiksi, toimistoiksi ja hotelleiksi ja niihin tehdään laajennuksia ja lisärakennuksia.

10) Arkkitehtonisesti arvokas teollisuuskoulu Torkkelinmäellä muutetaan vuokra-asunnoiksi ja sisäpiha peitetään uudella siipirakennuksella.

11) Uudenmaan pataljoonan kasarmikorttelin sisäpihalle suunnitellaan uusia kerrostaloja ja maanalaista pysäköintilaitosta.

12) Katajanokan etelärannalle on suunnitteilla uusia toimisto- ja asuinkortteleita.

13) Kampintorin hotellia on tarkoitus laajentaa siten, että se peittäisi osittain kaupunkikuvassa suojellun Helsingin synagogan.

14)   Kasarmitorin liikerakennus on tarkoitus purkaa ja korvata huomattavasti suuremmalla toimistorakennuksella.

15)   Alppilan kallioille on suunnitteilla uusia toimisto- ja asuinkortteleita.