Julkaistu lehdessä 3/2023 - Kortteli
Käsite: Sosiaalinen kestävyys – ”Keskustelu pyörii liikaa ongelmien ympärillä”
Sosiaalista kestävyyttä ei ole perinteisesti juuri huomioitu osana kaupunkisuunnittelua, vaikka se olisi keskeistä esimerkiksi alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi, näkee Emma Savela.
Tällä palstalla asiantuntijat nostavat esiin ja selittävät ajankohtaisia käsitteitä.
Sosiaalinen kestävyys määritellään usein osallisuuden, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisen kautta. Käsite ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen tai helposti mitattava kuin esimerkiksi ekologinen tai taloudellinen kestävyys. Ehkä siksikin sosiaalista kestävyyttä ei ole perinteisesti juuri huomioitu osana kaupunkisuunnittelua. Esimerkiksi kaavoituksessa tilataan ja tehdään paljon erilaisia selvityksiä, jotka liittyvät alueen fyysiseen ympäristöön ja teknisiin seikkoihin – kuten meluun, liito-oravien reitteihin ja luontotekijöihin. Millä tavoin paikallista sosiaalista elämää selvitetään tai arvioidaan, ja kuinka kehittäminen siihen mahdollisesti vaikuttaa?
Suomessa kaupunkisuunnittelun kontekstissa sosiaalinen kestävyys rinnastetaan usein segregaation eli alueiden eriytymisen ehkäisyyn. Vaikka eriytyminen on ollut tähän asti maltillista, on tällä hetkellä suurissa kaupungeissa tapahtuvan muutoksen nopeus huolestuttava. Segregaatio heijastuu erityisesti kouluihin, mikä onkin herättänyt viime aikoina laajaa keskustelua mediassa. Suomalaisella hyvinvointivaltiolla on ollut vahvana pyrkimyksenä ehkäistä segregaatiota esimerkiksi asuntojen hallintamuotoja sekoittavan kaupunkisuunnittelun keinoin. Tässä ei ole kuitenkaan täysin onnistuttu, sillä erityisesti kaupunkiseuduilla naapurustojen väliset erot ovat vahvistuneet.
Segregaation ehkäisy tuntuu olevan kaikkien yhteinen päämäärä, mutta keskustelu aiheesta pyörii liikaa ongelmien ympärillä.
Segregaation ehkäisy tuntuu olevan kaikkien yhteinen päämäärä, mutta keskustelu aiheesta pyörii liikaa ongelmien ympärillä. Jotta segregaation ehkäisyyn voitaisiin löytää ratkaisuja, tulisi ongelmien sijaan keskittyä alueilta löytyvään potentiaaliin ja moninaisuuden tukemiseen. Alueiden vahvuuksia kehittämällä voidaan parhaimmillaan parantaa olemassa olevaa ympäristöä nykyisille asukkaille, minkä lisäksi ne voivat toimia vetovoimatekijöinä uusille tulijoille. Nykyisessä ”purkavaan uudisrakentamiseen” nojaavassa kaupunkikehityksessä on vaarana yksipuolistaa alueita esimerkiksi korvaamalla olemassa olevia edullisia liiketiloja uusilla kalliilla tiloilla, joissa ainoastaan ketjuliikkeillä on varaa toimia. Segregaatio saadaan näin ehkä tilastollisesti vähenemään, mutta todellisuudessa alueen sisäiset hyvinvointierot ovat edelleen hyvin suuret.
Segregaation ja sosiaalisen kestävyyden dynamiikan huomioiminen osana kaupunkisuunnittelua vaatii sektoreiden ja toimialojen ylittävän, poikkitieteellisen yhteistyön vahvistamista sekä vahvaa ymmärrystä niin alueellisista kuin yhteiskunnallisista taustalla vaikuttavista prosesseista. Arkkitehtuuri tai kaupunkisuunnittelu ei voi yksin ratkaista alueellisen eriytymisen haasteita. Suunnittelulla voidaan kuitenkin tarjota kaupunkien sosiaaliselle elämälle puitteet – ei siis ole yhdentekevää, millaisia asuntoja erilaisille alueille rakennetaan tai mihin koulut tai muut toiminnot ja palvelut sijoitetaan. Kysymys on siitä, mitä arkkitehtuuri mahdollistaa ja mitä se ei mahdollista – ja kenen ehdoilla mahdollisuuksia luodaan. ↙
EMMA SAVELA
Arkkitehti. Kiinnostunut kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ulottuvuuksista sekä inklusiivisesta kaupunkisuunnittelusta. On tarkastellut teemoja diplomityössään Moninainen, monikulttuurinen kaupunki – joka kuuluu kaikille ja jossa kaikki kuuluu. Työkaluja monikulttuurisuuden edistämiseen kaupunkisuunnittelun keinoin Vantaan Hakunilassa (Aalto-yliopisto 2022) sekä työssään Vantaan kaupungilla koulusegregaation ehkäisyn toimintamallia rakentavassa hankkeessa.
KIRJALLISUUTTA
Venla Bernelius & Heidi Huilla: Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet. Valtioneuvoston julkaisuja 7/2021.
Hossam Hewidy: The hidden city of immigrants in Helsinki’s urban leftovers – The homogenization of the city and the lost diversity. Aalto-yliopisto 2022.
Mari Vaattovaara, Anssi Joutsiniemi, Jenni Airaksinen & Markku Wilenius: Kaupunki politiikassa. Vastapaino 2021.