Mainos
Oulun koulun ensiesiintyminen Arkkitehti-lehdessä oli kehystetty piikittelevällä johdannolla
Arkkitehti julkaisi numerossaan 1/1981 eräänlaisen Oulun koulun manifestin, jossa suuntauksen keskeiset tekijät keskustelivat ihanteistaan ja esikuvistaan.
OULUN KOULU TULI 1980-luvun alussa ryminällä suomalaiselle arkkitehtuurikentälle kilpailuvoittojen, näyttelyiden, seminaarien ja kirjoitusten myötä. Vaikka regionalistiseen suuntaukseen suhtauduttiin pääkaupunkiseudun arkkitehtipiireissä vähintäänkin varautuneesti, julkaisi Arkkitehti numerossaan 1/1981 eräänlaisen ryhmän manifestin otsikolla ”Oulun koulu kolistelee modernismin luurankoa”.
Muodoltaan kirjoitus oli ryhmäkeskustelu, jossa suuntauksen keskeiset tekijät Reijo Niskasaari, Mauri Tommila, Kaarlo Viljanen, Ilpo Väisänen ja Jorma Öhman arvioivat suomalaisen arkkitehtuurin tilaa sekä kertoivat omista ihanteistaan ja esikuvistaan. Heistä ainoastaan Väisänen oli tuolloin ehtinyt valmistua arkkitehdiksi.
1 Keskustelun kuvituksena oli oulunkoululaisten ajankohtaisia projekteja, joista varsinkin Oulunsalon kunnantalosta (NVV 1982, yllä vasemmalla), ja Paavolan vanhustentaloista Siikajoella (Lauri Louekari ja Kaarlo Viljanen 1982, yllä oikealla) tuli suuntauksen klassikoita.
2 Piikittelevä johdanto sai useamman lukijan tarttumaan kynään ja syyttämään lehden toimitusta samanlaisesta ahdasmielisyydestä ja suvaitsemattomuudesta, josta oulunkoululaiset suomalaista arkkitehtuurikulttuuria arvostelivat. Varsinkin Olavi Paavolaiselta lainattu ilmaus ”tukkilaissaappaiden jäljet” koettiin vähättelevänä. Päätoimittaja Marja-Riitta Norri vastasi arvosteluun Arkkitehti-uutisten numerossa 7/1981.
3 Oulunkoululaiset irtisanoutuivat johdonmukaisesti suomalaista arkkitehtuuria 1970-luvulla hallinneen konstruktivismin ihanteista: modulaarisuudesta, pelkistyneisyydestä ja rakennusosien hoikentamisesta.
4 Sekä sanoma- että ammattilehtien palstoilla käyty väittely uusvanhasta arkkitehtuurista oli kiivaimmillaan 1970- ja 1980-luvun vaihteessa.
5 Vaikka suuri osa suomalaista arkkitehtikuntaa vierasti 1980-luvun alussa amerikkalaista postmodernismia ja sen eurooppalaisia vastineita, olivat kansainväliset suuntaukset vahvasti läsnä Arkkitehdissa julkaistujen kirjoitusten, Rakennustaiteen museon näyttelyiden ja kansainvälisten seminaarien ansioista. Vaikutteet löysivät pian tiensä myös kotimaisiin kilpailuehdotuksiin.
6 Konstruktivismin myöhäisvaiheeseen kuuluivat viistotut kulmat ja räystäättömät lapekatot, jotka pehmensivät suorakulmaisia volyymejä.
7 Toivo Korhosen Kuopion kauppatorin viereen suunnitteleman Saastamoisen kulman liiketalon (1977) ympäristöstään poikkeava mittakaava sai osakseen kritiikkiä myös Arkkitehdin palstoilla.
8 Juhani Pallasmaan kilpailuehdotusta Pohjolan taloksi Färsaarille vuodelta 1977 on pidetty vedenjakajana, joka esimerkillään vapautti suomalaisen arkkitehtuurin ilmaisukeinoja. Suunnitelman aksonometria oli Arkkitehdin numeron 3/1978 kansikuvana, vaikka sitä ei muutoin lehdessä esiteltykään.
9 Oulunkoululaiset korostivat Oulun yliopistossa nykyarkkitehtuurin professorina vuosina 1973–1979 toimineen Reima Pietilän vaikutusta ajatteluunsa, mutta se ei estänyt häntä myöhemmin arvostelemasta entisten oppilaidensa töitä julkisesti (esim. Uusi Suomi 21.11.1984).
10 Hiljattain ratkenneista kilpailuista Savonlinnan kaupungintalon oli voittanut Jorma Vesanen, Tapiolan kulttuurikeskuksen Arto Sipinen ja Iisalmen kirjasto- ja kulttuuritalon Pekka Pitkänen. Jo vuonna 1977 pidetyssä kilpailussa kuntien toimitalosta voiton oli vienyt Arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila.
11 Kannuksen kunnan vuonna 1980 järjestämän asuntoaluekilpailun oli voittanut arkkitehti Seppo Autio Seinäjoelta.
12 Alvar Aallon 1950-luvun punatiilikauden vaikutus näkyy selvimmin Oulun koulun varhaistöissä, kuten Oulunsalon kunnantalossa ja Pitkäkankaan koulussa (Heikki Taskinen 1985). Lainat Frank Lloyd Wrightilta tai Pietilöiltä olivat harvoin yhtä suoria.
13 Amerikkalaisen postmodernismin johtohahmoihin kuulunut Charles Moore kertoi saaneensa Sea Ranch -asuntoalueen rakennuksiin Pohjois-Kaliforniassa vaikutteita myös Aallon Säynätsalon kunnantalosta.
14 Listaus esikuvista kertoo paljon Oulun koulun eklektisyydestä: mukana on niin postmodernisteja, uusmodernisteja, ekspressionisteja kuin brutalistejakin.
Saatat kiinnostua myös näistä
Mainos
