Pätevyyslainsäädännön korjaaminen vihdoin liikkeelle

Puutteellinen lainsäädäntö on estänyt osaa Suomessa työskentelevistä arkkitehdeista saamasta pakollista pätevyystodistusta. Nyt tarpeellisen lainsäädännön valmistelu on viimein käynnistymässä. Myös EU:ssa suunnitellaan parhaillaan yhteisiä kriteereitä tutkintojen tunnustamiseksi.

Ympäristöministeriö valmistelee esitystä rakennusalan pakollisia pätevyystodistuksia koskevan lainsäädännön täydentämiseksi. Tulevaisuudessa myös muualla kuin EU- ja ETA-maissa opiskelleet rakennusalan ammattilaiset voisivat hakea pätevyystodistusta, mikä tällä hetkellä on mahdotonta.

“Vihdoinkin, tätä on odotettu. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tämä on aivan oleellinen asia”, sanoo Suomen Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija Pia Selroos.

Vuoden 2025 alussa voimaan astunut uusi rakentamislaki teki pätevyystodistuksista pakollisia rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimiville. Käytännössä pätevyystodistusta voi kuitenkin hakea ainoastaan, jos siihen oikeuttava tutkinto on suoritettu jossain EU- tai ETA-maassa.

Arkkitehti-lehti kirjoitti aiemmin verkkosivuillaan Jyri Eskolasta, joka on valmistunut arkkitehdiksi Harvardin yliopistosta Yhdysvalloista ja työskennellyt poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä suomalaisessa arkkitehtitoimistossa Kiinassa, mutta ei uuden pätevyyslainsäädännön vuoksi voi nyt toimia vastaavana suunnittelijana Suomessa.

Ongelma koskee useita kymmeniä tai satoja ulkomailla opiskelleita suomalaisia tai Suomessa työskenteleviä ulkomaalaistaustaisia arkkitehteja, joista osa on voinut työskennellä Suomessa jo vuosikymmeniä.

Suunnitteilla olevan lakimuutoksen on tarkoitus viimein poistaa epäkohta, jonka korjaamista Arkkitehtiliitto on vaatinut vuosia. Lakiesitys on tarkoitus saada lausuntokierrokselle jo kesäkuussa ja eduskuntaan syysistuntokaudella.

Siirtymäaika auttaa mutta ei ratkaise ongelmaa 

Hallitus pidensi vastikään siirtymäaikaa, jonka turvin suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä voi toimia ilman pätevyystodistusta. Se jatkuu nyt vuoteen 2030 asti.

Siirtymäaika koskee kuitenkin vain henkilöitä, joilla on jonkin suomalaisen rakennusvalvonnan vuosina 2020–2024 myöntämä kelpoisuuspäätös eli jotka ovat tuona aikana toimineet rakentamisluvan mukaisissa suunnittelutehtävissä Suomessa. Lisäksi se pätee ainoastaan tehtäviin, jotka vastaavat aiempaa kelpoisuuspäätöstä sekä vaativuusluokan että käyttötarkoituksen osalta.

“Eli jos ei ole noiden viiden vuoden aikana suunnitellut esimerkiksi asuinrakennusta tai tehnyt korjaushankkeita, niitä varten tarvitaan joka tapauksessa pätevyystodistus”, Selroos sanoo.

Myös tilaajat voivat tarjouspyynnöissä edellyttää, että hankkeen vastuullisella suunnittelijalla on voimassa oleva pätevyystodistus.

“Vastaavasti jos työnantaja hakee kokenutta suunnittelijaa, joka voi toimia vastuullisena suunnittelijana, hän todennäköisesti edellyttää hakijalta pätevyystodistusta”, Selroos sanoo.

Valmisteilla oleva lakimuutos on siis ammatinharjoittamisen kannalta elintärkeä niille, jotka eivät tällä hetkellä voi saada pätevyystodistusta, koska arkkitehdin tutkinto on suoritettu EU- ja ETA-alueen ulkopuolella eli niin sanotuissa kolmansissa maissa.

EU pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä

Myös EU:ssa on havahduttu ongelmiin ammattiosaamisen tunnustamisessa. EU-maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa säätelee EU:n ammattipätevyysdirektiivi, mutta kolmansien maiden tutkintojen suhteen käytännöt vaihtelevat maasta toiseen.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lakipakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa eri alojen ammattilaisten liikkumista EU-maiden välillä ja houkutella Eurooppaan osaajia muualta maailmasta. Yksi osa tätä niin sanottua osaamisen siirrettävyys (Skills Portability) -aloitetta on yhtenäisten kriteerien luominen kolmansien maiden tutkintojen tunnustamiseksi EU:ssa.

“Jos haluamme saada Eurooppaan osaavaa työvoimaa ja kehittää myös omaa osaamistamme, meidän pitää pystyä parantamaan nykyistä tilannetta”, sanoi europarlamentaarikko Maria Guzenina parlamentin toukokuun täysistunnon yhteydessä Strasbourgissa järjestetyssä toimittajatapaamisessa.

Komission esitystä odotetaan parlamenttiin vielä tämän vuoden puolella.

“Uskon että siitä tulee vielä aikamoinen riita”, Guzenina sanoi. Sosiaalidemokraattien S&D-ryhmään kuuluva Guzenina seuraa aloitteen etenemistä parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan varajäsenenä.

Guzeninan mukaan eripuraa lietsoo edelleen kuumana käyvä maahanmuuttokeskustelu sekä toisaalta se, että jotkut pelkäävät työvoiman liikkumista helpottavien lakien muodostavan uhan oman maan kansalaisten työllistymiselle.

“Itse ajattelen, että jos ammattilainen, jolla on euroopalaisittain pätevä tutkinto, haluaa täällä toimia, meidän pitää pystyä mukauttamaan järjestelmäämme niin että se on mahdollista.” 

Luovan alan osaajista kilpailuvaltti

Guzenina kommentoi Arkkitehti-lehdelle myöhemmin erikseen Suomen ongelmallista tilannetta arkkitehtitutkintojen tunnustamisen suhteen. 

“Jos meidän on mahdollista saada Suomeen huippuosaajia, jotka tuovat lisäarvoa ja voivat hyödyttää ja inspiroida yhteisöä omalla työllään, niin onhan se valtava menetys jos tällainen henkilö ei voi toteuttaa omaa lahjakkuuttaan ja erityisosaamistaan työssään”, Guzenina sanoi.

Guzeninan mielestä EU-aloite tarjoaa myös Suomelle mahdollisuuden korjata lainsäädännölliset puutteet, jotka tällä hetkellä hankaloittavat ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden arkkitehtien työskentelyä.

“Meidän pitäisi pystyä näkemään kilpailuvalttina se, että voimme saada tänne luovan alan osaajia muualta. On tärkeää vahvistaa eurooppalaista osaamista, jotta emme jää jälkeen muun maailman kehityksestä”, Guzenina sanoi.