Nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen, ja rakennusala voi osaltaan auttaa siinä

Arkkitehtiopiskelija Mai Multimäki on ollut tekemässä nuorten energiavisiota, joka haastaa myös rakennus- ja kiinteistöalaa ottamaan aktiivisemman roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Monet samaan aikaan käynnissä olevat kriisit, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, koettelevat suomalaisten nuorten uskoa tulevaisuuteen ja kykyyn vaikuttaa siihen. Rakentamisalan ammatillisessa keskustelussa tulevaisuususkon merkitys ja sen vahvistaminen eivät kuitenkaan ole juuri näkyneet. Mitä rakentamisala voisi siis tehdä vahvistaakseen nuorten uskoa tulevaisuuteen?

Tulevaisuuden visiointi on melkein erottamaton osa suunnittelutyötä. Esimerkiksi kaupunkien ja kuntien yleiskaavoissa siintävät suunnitelmat usein kymmenienkin vuosien päähän.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorten tulevaisuususko horjuu -raportin mukaan nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteensa ja tulla kuulluiksi, jotta heidän tulevaisuudenuskonsa vahvistuisi. Tämä ajatus innosti ryhmän nuoria yhteisen projektin tekemiseen. Olin mukana laatimassa Nuorten ilmasto- ja energiavisio 2040 -projektia 14 muun alle 30-vuotiaan nuoren kanssa poikkitieteellisessä ryhmässä.

Visio valmistui loppukeväästä, ja se peräänkuuluttaa ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta sekä tietoon perustuvaa unelmointia siitä, millainen olisi parempi Euroopan unioni vuonna 2040.

Visio haastaa myös rakennus- ja kiinteistöalaa ottamaan entistä aktiivisemman roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Visioimme esimerkiksi, että vuonna 2040 Euroopan ilmastoviisaissa kaupungeissa rakennuskannan uudelleenkäyttö ja korjausrakentaminen nousevat ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi ohi purkamisen ja uudisrakentamisen. 

Kaupungit suunnitellaan 3-30-300-periaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että jokaisesta ikkunasta näkyy vähintään 3 puuta, asuinalueiden latvuspeittävyys on vähintään 30 prosenttia ja lähin viheralue on korkeintaan 300 metrin päässä. Luontopohjaisia sini-viherratkaisuja hyödynnetään laajasti esimerkiksi helleaaltojen ja tulvariskien vähentämiseksi. Kiinteistöt ovat osa päästötöntä, hajautettua energiajärjestelmää muun muassa hukkalämmön hyödyntämisen ja paikallisen energiantuotannon kautta.

Visiotyö ei jäänyt ainoastaan paperille, vaan esittelimme sitä useissa tilaisuuksissa. Tietoon perustuvaan tulevaisuudenkuvitteluumme suhtauduttiin pääosin vastaanottavasti, mutta välillä myös vähätellen. Yksi kommentoija esimerkiksi kysyi, miksei visiossa ollut lentäviä autoja tai muita villejä skenaarioita.

Lentäviä autoja on itse asiassa jo pilotoitu, mutta meillä oli pyrkimyksenä tehdä realistinen ja samaan aikaan vaikuttava visio. Kokemus sai meidät pohtimaan, millaisia tulevaisuuksia eri sukupolvet kuvittelevat ja mikä koetaan tärkeäksi. Kriisien keskellä ajatus siitä, että voimme jättää tuleville sukupolville elinkelpoisen planeetan ja hyvän elämän edellytykset, tuntuu merkitykselliseltä tulevaisuudenkuvalta.

MITEN VISION tavoitteet rakennusalalla käytännössä saavutettaisiin? Tekniset ratkaisut ovat välttämättömiä, mutta ne eivät yksin vastaa kysymykseen siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa ajattelua. On pohdittava, mitä rakennamme, mitä jätämme rakentamatta, mitä säilytämme ja millaisia mahdollisuuksia ratkaisumme jättävät tuleville sukupolville.

Rakennetun ympäristön ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, sillä tänään tehdyt päätökset muovaavat elinympäristöjämme vielä vuosikymmenien tai jopa satojen vuosien päästä. 

Mai Multimäki on arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistossa.

Lue lisää Nuorten ilmasto- ja energiavisiosta täältä.