Kuka kuuluu ja ketä kuullaan?
Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.
Otetaan aikalisä uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelussa
Ymmärrämmekö varmasti, miksi museo tarvitsee kokonaan uuden, sadan miljoonan euron arvoisen rakennuksen? kysyvät Pedro Aibéo ja Marc Linder.
Miten Suomi on tullut näkyväksi – vastaus Rainer Mahlamäelle
Suomalainen arkkitehtuuri herättää maailmalla kiinnostusta, kunhan sitä tehdään aktiivisesti tunnetuksi eri medioissa, kirjoittaa Wolfgang Jean Stock.
Mistä löytyy asuntoreformia?
Asuntorakentamisen uudistaminen vaatii usein toteutettuja edelläkävijärakennuksia. Pyysimme asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpiota arvioimaan Uudistuva asuminen -teemanumerossa (2/2025) esiteltävät asuinkerrostalot, joiden tausta on Asuntoreformi-arkkitehtuurikilpailuissa ja Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa.
Ihmisen kokoinen metropoli
Suurkaupunki Tokio tarjoaa inspiraatiota myös ihmisen mittakaavaisen kaupungin luomiseen ja ruohonjuuritasolta ponnahtavaan kaupunkikehittämiseen.
Epilogi Aravalle
Tietokirjailija Mikko Laaksonen kokosi kansiin otannan Arava-rahoitteisesta sodanjälkeisestä asuntotuotannosta.
Tietoja ilman merkityksiä
Tampereella vaikuttanut jugendarkkitehti Birger Federley sai 150-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi ensimmäisen monografian, joka kuitenkin jättää työt ilman kontekstointia.
Väheksytty mutta niin tarpeellinen
Arkkitehtuurin historiankirjoituksessa parakit on usein jätetty huomiotta. Nyt Waterloon arkkitehtikoulun professori perehtyy väliaikaisen rakennustyypin historiaan.
Näkymiä aallonpohjalta
Jos laskusuhdanteessa on jotain hyvää, tarjoaa se ainakin tilaisuuden arvioida kriittisesti edellisen nousukauden tuloksia, kirjoittaa Kristo Vesikansa.