Vielä yksi monumentti?
Eteläsataman kehittämisvaiheet 2000-luvulla eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa Helsingin kaupunkisuunnittelukoneiston kyvystä ratkoa keskeisen alueen ongelmavyyhtiä, näkee Kristo Vesikansa.
Olavinlinnan torneja Helsingissä
Eero Okkosen kirjoittama kirja arkkitehtuurihistorian laidalle jääneestä Gustaf Estlanderista avaa 28 helsinkiläisen jugendtalon historiaa.
Alvar Aalto -mitalistin töissä näkyy herkkyys asumiselle
Belgialaisarkkitehti Marie-José Van Hee on suunnitellut erityisesti yksityistaloja Belgiaan.
Yksisilmäinen kuningas sokeiden valtakunnassa
Kaj Nymanin uusimman kirjan tekstejä yhdistää luja näkemys arkkitehtonisen laadun ominaisuuksista.
Tärkeintä ovat näkymät
Jos suunnitelmat toteutuvat, 2030-luvulla Makasiinirannan uusista liikekortteleista tulee osa Helsingin kansallismaisemaa. Arkkitehti Mikko Summaselle niiden suunnittelu on ”once in a lifetime” -projekti.
Paikan kokemuksessa aika on aina läsnä
Riitta Nikulan teksteistä koottu kokoelma on kurkistus sekä emeritaprofessorin uraan että taidehistorian painotusten muutoksiin 1960-luvulta 2000-luvun alkuun.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Suuntana Yhdysvallat? – Keskustelemassa Arkkitehtitoimisto Ala
Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennuksia eri puolille Eurooppaa, mutta Yhdysvaltoihin he eivät ole toteuttaneet yhtään rakennusprojektia. Miksi?
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.