Jutut

Kaikki

Kysymme — 1.2.2025

Mitä opimme edellisestä nousukaudesta?

Asuntorakentaminen on ollut pysähdyksissä jo parin vuoden ajan. Edeltäneen noususuhdanteen aikana rakennetut asunnot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä heikosta laadustaan. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, mitä pitäisi tehdä toisin, kun asuinrakentaminen lähtee jälleen nousuun.

Ilmiöt — 1.2.2025

Itselle tehty

Kun arkkitehti tai tilaaja rakentaa asuinkerrostalon itselleen, syntyy usein perusasuntotuotantoa kiinnostavampia kokonaisuuksia – esimerkiksi teatteriyhteisön tukikohta tai arkkitehtuurilehden toimituksen ja asunnon yhdistelmä.

Tutkimus — 1.2.2025

Kohti yhteisasuntosuunnittelua

Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.

Puheenvuoro — 1.2.2025

Yhdessä vahvempina

Yhdessä asuessa erilaisuus voi muuntua vastavuoroisuudeksi, jossa asukkaat auttavat toisiaan.

Puheenvuoro — 1.2.2025

Käsite: Seurallisuus – ”Seurallinen tila houkuttelee kohtaamaan”

Siinä missä yhteisön perustana on yleensä jokin yhteinen tarkoitus tai etu, sosiaalisen vuorovaikutuksen tavoitteena voi olla myös puhtaasti toisten seurassa viihtyminen. Tätä ajatusta konkretisoi seurallisuuden käsite, näkee Katja Maunuaho.

Ilmiöt — 1.2.2025

Sosiaalipalatsin toteutunut utopia

1800-luvun Ranska ja pieni Guisen kaupunki noin 200 kilometriä Pariisista pohjoiseen tarjoavat inspiraatiota yhteisöllisemmille asumisen ideoille.

Analyysi — 1.2.2025

Maton monet kuviot

Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.

Puheenvuoro — 1.2.2025

Miten Suomi on tullut näkyväksi – vastaus Rainer Mahlamäelle

Suomalainen arkkitehtuuri herättää maailmalla kiinnostusta, kunhan sitä tehdään aktiivisesti tunnetuksi eri medioissa, kirjoittaa Wolfgang Jean Stock.

Kohdearvio — 1.2.2025

Mistä löytyy asuntoreformia?

Asuntorakentamisen uudistaminen vaatii usein toteutettuja edelläkävijärakennuksia. Pyysimme asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpiota arvioimaan Uudistuva asuminen -teemanumerossa (2/2025) esiteltävät asuinkerrostalot, joiden tausta on Asuntoreformi-arkkitehtuurikilpailuissa ja Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa.

Kirja — 1.2.2025

Ihmisen kokoinen metropoli

Suurkaupunki Tokio tarjoaa inspiraatiota myös ihmisen mittakaavaisen kaupungin luomiseen ja ruohonjuuritasolta ponnahtavaan kaupunkikehittämiseen.

Ilmiöt — 1.1.2025

Keskeneräisyyden ylistys

Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.

Tutkimus — 1.1.2025

Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi

Lapsiystävällisessä kaupungissa leikki saa levitä puistojen ulkopuolelle ja autolla liikkuvien täytyy joustaa, visioivat maisema-arkkitehti Mari Ariluoma ja kaupunkilapsuuteen erikoistunut tutkijatohtori Veera Moll. He keskustelivat ja löysivät lapsiystävällisemmän kaupungin suunnitteluun kahdeksan periaatetta.

Puheenvuoro — 1.1.2025

Mitä opimme edellisestä nousukaudesta?

Itselle tehty

Kohti yhteisasuntosuunnittelua

Yhdessä vahvempina

Käsite: Seurallisuus – ”Seurallinen tila houkuttelee kohtaamaan”

Sosiaalipalatsin toteutunut utopia

Maton monet kuviot

Miten Suomi on tullut näkyväksi – vastaus Rainer Mahlamäelle

Mistä löytyy asuntoreformia?

Ihmisen kokoinen metropoli

Keskeneräisyyden ylistys

Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi

Tiivistetty kaupunkimaisema kaipaa elintilaa

Natura conclusa

Mannerheim metsässä – kahden arkkitehti-taiteilijan dialogi