ark
Kun toimistorakennusta ei ole suojeltu, sen säilyttämisestä tai purkamisesta päättää omistaja. Ratkaisevaa on, näkeekö hän siinä muutakin kuin ajastaan jääneen rakennusmassan.
Purettaessa vanhoja ostareita ei pelkästään menetetä laadukasta arkkitehtuuria, vaan myös palveluita, poikkeuksellista kulttuuria ja kansantaloutta, näkee Juhana Heikonen.
Justinien Tribillon suuntaa valokeilan Pariisin ytimen ja esikaupunkien väliselle vyöhykkeelle ja löytää sieltä kaupungin kiistanalaisen ja hyljeksityn puolen.
1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Kolme esimerkkiä näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.
Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.
1960–1990-luvuilla rakennetun kaupungin ja siltä nopeasti tilaa vaativien, suurten ja näyttävien rakennushankkeiden välille on syntynyt 2020-luvun Espoossa voimakas kaupunkitilallinen jännite. Valokuvaaja Henri Salonen kuvasi kaupungin muutosta.
Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.
Ymmärrämmekö varmasti, miksi museo tarvitsee kokonaan uuden, sadan miljoonan euron arvoisen rakennuksen? kysyvät Pedro Aibéo ja Marc Linder.
Lähiöitä on pyritty uudistamaan jo puoli vuosisataa. Tulokset ovat olleet epätasaisia.
Viileän tyylikäs Vuosaaren biolämpölaitos kulkee modernin tehdasarkkitehtuurin jalanjäljissä.
Hatsinanpuisto johdattaa taimenpuron ääreen keskellä bisneskortteleita.
Maatullin koulu sulautuu puistomaiseen ympäristöön kahden oivalluksen ansiosta.
Lapin keskussairaalan laajennusosat täydentävät arkkitehtuurillaan vanhaa kantasairaalaa mutta edustavat samalla uutta, inhimillisempää hoitoympäristöä.
Kaksi kerrostaloa Haukilahdenrannan rivitalokaupunginosan laidalla tuovat alueelle uuden mittakaavan.
