Jutut

Essee

Essee — 1.2.2022

Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta

Ulla Engman uppoutuu esseessään Aino Aallosta kerrottuun.

Essee — 1.1.2022

Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa

Mistä lähiön tunnelma muodostuu, ja kuinka tunnelmaa voi suunnitella? Kahden arkkitehtitutkijan esseessä tarkastellaan arkkitehdin ja paikan suhdetta.

Essee — 1.1.2022

Kuvaessee: Ei koristeellista eikä käytännöllistä

Graafikko Emery Norton tutki, millaisia yksityiskohtia kävelijä löytää kaupungilta.

Essee — 1.4.2021

Essee: Välähdyksiä kodista

Iris Andersson etsii esseessään kodin ydintä.

Essee — 1.4.2020

Hoivan kaari

Iris Andersson pohtii esseessään sairaaloita, niiden historiaa, tulevaisuutta ja sitä, millainen on parantava tila.

Essee — 1.4.2020

Empatiaa ei ole helppo määritellä, mutta käsitteen äärelle pysähtyminen voi auttaa arkkitehteja tutkimaan omia työhön vaikuttavia asenteita, asiakassuhteita ja tapoja kokea ympäristöä, kirjoittaa Henrik Ilvesmäki.

Essee — 1.4.2020

Jäniksiä, lauttureita ja empatiaa arkkitehtuurikoulutuksessa

Tampereen yliopistossa työskentelevät Fernando Nieto ja Rosana Rubio pohtivat arkkitehtuurikoulutukseen kohdistuvia ristiriitaisiakin tavoitteita.

Essee — 1.3.2020

ET IN ARCADIA EGO

Keskellä Englannin maaseutua sijaitsee omalaatuinen maatila, jonka keskiössä on arkkitehtuuri monissa muodoissaan. Yksi tilan uusimmista tulokkaista on Tuomas Toivosen suunnittelema sauna.

Essee — 1.3.2020

Hämyisiä elämyksiä

Kalevan navetta Seinäjoen keskustan laidalla ei nimestään huolimatta ehtinyt koskaan toimia navettana. Nyt siitä on tullut useiden toimijoiden yhteinen taide- ja kulttuurikeskittymä. Helena Teräväinen kirjoittaa kohtaamisistaan rakennuksen kanssa.

Essee — 1.5.2019

Takaisin asiantuntijaksi

Arkkitehdit voivat vaikuttaa siihen, mikä on kestävää rakentamista. Siihen sitoisi alan etiikkakin, mutta ymmärtävätkö arkkitehdit vastuunsa? kysyy Lars-Erik Mattila.

Essee — 1.5.2019

Maisema-analyysin uudet tasot

Perinteiset maisema-analyysit kaipaavat päivittämistä kaupunkien tiivistyessä. Esimerkiksi hulevedet ovat paitsi osa ekologisia systeemejä niiden hallinta voi myös muodostaa kaupunkilaisille merkityksellisiä paikkoja, Daniel Falck esittää.

Essee — 1.4.2019

Vastakohtaisuuksien vetovoima

Juhani Pallasmaa löytää Alvar Aallon ja Le Corbusierin ajattelusta sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Julkaisemme alun perin Jari Jetsosen valokuvanäyttelyn katalogia varten kirjoitetun esseen.

Essee — 1.3.2019

Ihmislähtöisyyden suuntaviivoja

Nykyasuntorakentaminen tuntuu paikoin unohtaneen kytköksensä ihmiseen ja kulttuuriin, kirjoittaa Olli Lehtovuori.

Essee — 1.3.2019

Muistio

Tuomas Toivonen kehitti yhdessä rakennusliikkeen kanssa edullisen ja muunneltavan kolmen kerrostalon kokonaisuuden. Kuinka?

Essee — 1.6.2018

Arkkitehtuuri digitaalisuuden jälkeen

Kulttuurimme ja ympäristömme muuttuu vähitellen yhä laajemman digitalisaation myötä. Miten muuttuva digitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuurin harjoittamiseen, siitä puhumiseen, sen arviointiin ja esittämiseen? kysyy Mika Savela.

Jutut

Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta

Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa

Kuvaessee: Ei koristeellista eikä käytännöllistä

Essee: Välähdyksiä kodista

Hoivan kaari

Empatia – kokoelma ilmiöitä

Jäniksiä, lauttureita ja empatiaa arkkitehtuurikoulutuksessa

ET IN ARCADIA EGO

Hämyisiä elämyksiä

Takaisin asiantuntijaksi

Maisema-analyysin uudet tasot

Vastakohtaisuuksien vetovoima

Ihmislähtöisyyden suuntaviivoja

Muistio

Arkkitehtuuri digitaalisuuden jälkeen