Jutut

Syventävää

Juttukokoelma — 1.2.2024

Miten tekoäly muuttaa arkkitehtuuria?

Kuusi Aine ja äly -numerossa (2–2024) julkaistua puheenvuoroa avaavat, miten tekoäly voi toimia luovan työn apuna, kuinka se auttaa suunnittelemaan kestävämmin ja mitä arkkitehdin tulisi ymmärtää tekoälyn etiikasta.

Ilmiöt — 1.2.2024

Materiaalit mullistuksessa

Jos on pakko rakentaa tai korjata, mitkä ovat parhaat materiaalivalinnat luonnonvarojen ja hiilijalanjäljen näkökulmasta?

Ilmiöt — 1.2.2024

Kiertotalouden pioneeri

Entisen olutpanimon varastorakennuksessa Berliinin Neuköllnissä tehdään nyt töitä ja asutaan. CRCLR Houseksi nimetty projekti tunnetaan kiertotalouden edelläkävijänä.

Ilmiöt — 1.1.2024

Tehostaminen uhkaa jo suojeltujakin rakennuksia

Suojeltuja rakennuksia tulisi korjata niiden ominaispiirteitä vaalien. Kun tilalle halutaan suurempia ja tehokkaampia tiloja, ratkaisuksi esitetään nykyisin yhä useammin purkamista. Harri Hautajärvi nostaa esiin neljä tapausta Helsingin keskustassa.

Tutkimus — 1.1.2024

Kaupunkivihreä ilmastotekona

Kaupunkivihreän muodostamia hiilinieluja ja sen muita hyötyjä ei oteta vielä riittävästi huomioon kaupunkisuunnittelussa. Co-Carbon-hankkeen tutkijat kokosivat keinoja hiiliviisauden edistämiseksi arkkitehdeille ja maisema-arkkitehdeille.

Ilmiöt — 1.1.2024

Teollisuusromantiikasta toimistoromantiikkaan 

Voisiko tyhjenevät toimistorakennukset pelastaa vastaava noste kuin minkä teollisuusrakennukset kokivat viime vuosisadalla?

Analyysi — 1.1.2024

Uusin silmin: Kuokkalan keskusta

Kuokkalan keskusta osoittaa, että kaupunkisuunnittelu on kestävyyslaji.

Analyysi — 1.5.2023

Uusin silmin: Koulutuskeskus Vuoranta

Sukupolvet kohtaavat seniorikeskukseksi korjatussa koulutuskeskuksessa.

Essee — 1.5.2023

Hiljaiset työt – Yrjönkadun uimahallista ja hoivasta

Millaista on korjata satavuotiasta rakennusta? Ulla Engman kirjoittaa Yrjönkadun uimahallista ja hoivasta.

Ilmiöt — 1.5.2023

Turmiollinen tuunailu?

Arkinen tuunailu tuo esiin rakennusten piileviä potentiaaleja – mutta sillä saattaa olla myös päinvastaisia seurauksia ja pahimmillaan se voi jopa toimia tekosyynä rakennuksen purkamiselle.

Essee — 1.4.2023

Kaukana metsästä

CLT:n arkkitehtoninen potentiaali on jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, kirjoittaa Tuomas Siitonen.

Essee — 1.4.2023

Antisankari Pietilä

Kuka Reima Pietilä oikeastaan oli? Roger Connah muistelee pitkäaikaista ystäväänsä.

Analyysi — 1.4.2023

Uusin silmin: Kritiikin alkujuurilla

Arkkitehti-lehden numerosta 1970-luvun kynnykseltä löytyy modernistinen manifesti.

Ilmiöt — 1.3.2023

Kuka puolustaisi Helsingin cityä?

1950- ja 60-luvuilla Helsingin keskustasta piti tulla utopistinen, amerikkalaishenkinen city. Nyt aikakauden rakennukset ovat purku-uhan alla.

Ilmiöt — 1.3.2023

Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida

Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.