Miten tekoäly muuttaa arkkitehtuuria?
Kuusi Aine ja äly -numerossa (2–2024) julkaistua puheenvuoroa avaavat, miten tekoäly voi toimia luovan työn apuna, kuinka se auttaa suunnittelemaan kestävämmin ja mitä arkkitehdin tulisi ymmärtää tekoälyn etiikasta.
Tehostaminen uhkaa jo suojeltujakin rakennuksia
Suojeltuja rakennuksia tulisi korjata niiden ominaispiirteitä vaalien. Kun tilalle halutaan suurempia ja tehokkaampia tiloja, ratkaisuksi esitetään nykyisin yhä useammin purkamista. Harri Hautajärvi nostaa esiin neljä tapausta Helsingin keskustassa.
Teollisuusromantiikasta toimistoromantiikkaan
Voisiko tyhjenevät toimistorakennukset pelastaa vastaava noste kuin minkä teollisuusrakennukset kokivat viime vuosisadalla?
Hiljaiset työt – Yrjönkadun uimahallista ja hoivasta
Millaista on korjata satavuotiasta rakennusta? Ulla Engman kirjoittaa Yrjönkadun uimahallista ja hoivasta.
Turmiollinen tuunailu?
Arkinen tuunailu tuo esiin rakennusten piileviä potentiaaleja – mutta sillä saattaa olla myös päinvastaisia seurauksia ja pahimmillaan se voi jopa toimia tekosyynä rakennuksen purkamiselle.
Kaukana metsästä
CLT:n arkkitehtoninen potentiaali on jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, kirjoittaa Tuomas Siitonen.
Antisankari Pietilä
Kuka Reima Pietilä oikeastaan oli? Roger Connah muistelee pitkäaikaista ystäväänsä.
Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida
Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.
Urbanismin asiantuntijat – Rap-musiikissa kuuluvat vähemmistönuorten kokemukset asuinympäristöistään
Vähemmistönuorten kotiseutuihin kiinnittyvä rap-musiikki voi tarjota paikallisen näkökulman kaupunkisuunnitteluun – jos suunnittelijat vain tunnistavat rapin potentiaalin.