Jutut

Syventävää

Ilmiöt — 1.6.2019

Uusi outo OOO

Mitä on objektiorientoitunut ontologia? Antti Auvinen ja Kristian Äijö tarkastelevat filosofian uutta haaraa, jonka ajatusten soveltamisesta on kiinnostuttu myös arkkitehtuurissa.

Analyysi — 1.6.2019

Modernistinen Lepolan kappeli Kouvolassa ei ehtinyt koskaan suojeltavaksi. Mitä merkitystä on esimerkiksi viranomaislausunnoilla, jos kiistattomienkin arkkitehtuuriarvojen ohi ajaa kuitenkin aina raha? kysyy Roy Mänttäri.

Analyysi — 1.6.2019

Myöhäiskapitalistinen kaupunki

Nyt kun myöhäiskapitalismin epäilyttävät eettiset ja sosiaaliset vaikutukset alkavat käydä yhä selvemmiksi, voi kysyä, onko kaupunkitilojen köyhtyminen jo liian suuri hinta maksettavaksi, jotta nykyinen talousjärjestelmä säilyy. Lee Marable tarkastelee myöhäiskapitalismin vaikutuksia Helsingin Kalasataman kaupunkitiloihin.

Ilmiöt — 1.6.2019

Esikaupunkia kaupunkimaisen tiiviissä paketissa

Pääkaupunkiseudun kaupunkimaisiksi suunnitellut elinympäristöt eivät nykyisellään kannusta aitoon kaupunkielämään. Yhtenä syynä voi olla suomalaisen urbaaniuden lyhyt historia, pohtii Lee Marable.

Analyysi — 1.5.2019

Arkkitehtuuria veden, auringon ja ilman ehdoilla

Arkkitehtuurin ekologisuus typistyy usein tarkoittamaan vain rakennusten teknistä suorituskykyä. Japanilaisarkkitehti Hiroshi Sambuichin poeettisempi lähestymistapa inspiroi Maiju Suomea.

Essee — 1.5.2019

Takaisin asiantuntijaksi

Arkkitehdit voivat vaikuttaa siihen, mikä on kestävää rakentamista. Siihen sitoisi alan etiikkakin, mutta ymmärtävätkö arkkitehdit vastuunsa? kysyy Lars-Erik Mattila.

Ilmiöt — 1.5.2019

Ekologisen asumisen jäljillä

Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.

Essee — 1.5.2019

Maisema-analyysin uudet tasot

Perinteiset maisema-analyysit kaipaavat päivittämistä kaupunkien tiivistyessä. Esimerkiksi hulevedet ovat paitsi osa ekologisia systeemejä niiden hallinta voi myös muodostaa kaupunkilaisille merkityksellisiä paikkoja, Daniel Falck esittää.

Essee — 1.4.2019

Vastakohtaisuuksien vetovoima

Juhani Pallasmaa löytää Alvar Aallon ja Le Corbusierin ajattelusta sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Julkaisemme alun perin Jari Jetsosen valokuvanäyttelyn katalogia varten kirjoitetun esseen.

Ilmiöt — 1.4.2019

Uusia näkökulmia satavuotiaaseen Bauhausiin

Anja Neidhardt tuo esille Bauhausin toimintaa ja ideologiaa kriittisessä valossa. Viimeaikaiset uudet tulkinnat avartavat ymmärrystämme juhlitusta taide- ja arkkitehtuurikoulusta.

Ilmiöt — 1.4.2019

Bauhaus on kuollut, eläköön Bauhaus!

Bauhausin satavuotisjuhlan kunniaksi kolmessa saksalaiskaupungissa on päätetty rakentaa ja avata uudet Bauhaus-museot. Hankkeet ovat herättäneet ristiriitaista palautetta, raportoi Korbinian Schütze.

Analyysi — 1.3.2019

Villa Skeppet, rakennus ja koti

Millaista on asua Alvar Aallon suunnittelemassa pientalossa? Sanna Tegel tarkastelee Christine ja Göran Schildtin kotia Tammisaaressa.

Essee — 1.3.2019

Ihmislähtöisyyden suuntaviivoja

Nykyasuntorakentaminen tuntuu paikoin unohtaneen kytköksensä ihmiseen ja kulttuuriin, kirjoittaa Olli Lehtovuori.

Essee — 1.3.2019

Muistio

Tuomas Toivonen kehitti yhdessä rakennusliikkeen kanssa edullisen ja muunneltavan kolmen kerrostalon kokonaisuuden. Kuinka?

Ilmiöt — 1.2.2019

Virkeyttä väreistä, voimaa valosta

Arto Sipinen suunnitteli Jyväskylän yliopistokampukselle kirjaston 1970-luvun alussa. Päivi Lukkarinen tarkastelee pian peruskorjattavan kirjaston rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria.