Pula-ajasta kulutuskulttuuriin, arkipäivän arkkitehtuuria ja ykkösnimenä Alvar Aalto – 1950-luku Arkkitehti-lehden silmin
Arkkitehti-lehden digitaalinen näköislehtiarkisto laajentunut kattamaan koko 1950-luvun. Päätoimittaja Kristo Vesikansa käy läpi vuosikymmenen arkkitehtuuri-ilmiöitä ja lehden sivuilla käytyä keskustelua.
Keidas kosken partaalla
Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.
Kokoaan kookkaampi paviljonki
Lahden vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2021 poiki paviljongin, joka herätti aluksi ilmastonmuutoskeskustelua keskellä Helsinkiä ja toimii nyt hiljaisen juna-asemanseudun suunnannäyttäjänä.
”Metsässä käydessä on rieponut, kuinka laavut ovat tunkkaisia ja ankeita” – Retkeilevät arkkitehdit suunnittelevat nyt uudenlaista retkeilyarkkitehtuuria
Pelkistetyt retkeilyrakennelmat Tampereen seudulla ja Urho Kekkosen kansallispuistossa päivittävät retkeilyarkkitehtuurin pitkää perinnettä 2020-luvulle.
Rakenteita ja musiikkia Pariisissa
100-vuotisjuhlavuoden näyttely esittelee Iannis Xenakisin keskeisimmät saavutukset musiikin ja arkkitehtuurin saralla.
Rakkaudesta elämään
Kahdeksantoista vihkosta kokoavat yhteen Pritzker-palkitun arkkitehti Peter Zumthorin keskustelut 17 eri taiteilijan ja taitajan kanssa.
Puutarhanhoidon pimeä puoli
Hakemistomainen kirja kokoaa yhteen puutarhanhoitoon liittyviä erilaisia ilmiöitä.
Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.