Jutut

Kaikki

Kysymme — 1.2.2022

Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?

Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.

Essee — 1.2.2022

Unholan väki

Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.

Ilmiöt — 1.2.2022

Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?

Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.

Ilmiöt — 1.2.2022

Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus

Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?

Ilmiöt — 1.2.2022

Syvää, syvempää, syvintä empatiaa

Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.

Uusi umpikortteli vaatii uudenlaista ajattelua

Viime vuosikymmeninä kaupunkikehityshankkeet ovat perustuneet yhä useammin umpikorttelirakenteeseen. Sata vuotta sitten modernistit tuomitsivat typologian pimeänä ja ahtaana. Mikä on nyt toisin?

Ilmiöt — 1.1.2022

Erik Bryggman ja Turun kaupunkikuva

Erik Bryggman tunnetaan erityisesti rakennuksistaan. Hänen töistään löytyy kuitenkin myös kaupunkisuunnittelullinen ote.

Suunnittelijalta — 1.1.2022

Piirustuspöydällä: Kolme esimerkkiä kiertotaloudesta

Kiertotaloutta voi edistää myös maankäytön suunnittelulla, ei vain yksittäisissä rakennushankkeissa, arkkitehti Aura Pajamo Muuan-suunnittelutoimistosta tuo esille.

Ilmiöt — 1.1.2022

Tuulen ja aaltojen muovaama kanavakaupunki

Tampereen Ranta-Tampellasta on rakentumassa kanavakaupunginosa, jossa asuu tulevaisuudessa 4 000 tamperelaista. Alueen julkiset ulkotilat muodostavat eheän ja viimeistellyn kokonaisuuden.

Kohdearvio — 1.1.2022

Epäpaikan muodonmuutos

Espoon ja Helsingin rajalla sijaitseva pääkonttoreiden Keilaniemi on muuttumassa autokaupungista jalankulkukaupungiksi. Ihanteet konkretisoituvat uudella aukiolla.

Ilmiöt — 1.1.2022

Uusia alueita – miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt?

Miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt? Millaisiin arvoihin suunnitelmat perustuvat? Esittelemme keskusta-alueen täydennyssuunnitelman, kestävän älykaupunginosan ja elävää katutilaa tavoittelevan umpikorttelialueen.

Suunnitelmia — 1.1.2022

Vaihtoehto: Yes in my backyard

Miten tiivistää rintamamiestaloaluetta niin, että asuntotarjonta monipuolistuu ja autokaupunki muuttuu käveltäväksi ja pyöräiltäväksi?

Essee — 1.1.2022

Kuvaessee: Ei koristeellista eikä käytännöllistä

Graafikko Emery Norton tutki, millaisia yksityiskohtia kävelijä löytää kaupungilta.

Kirja — 1.1.2022

Feministinen kaupunki – kaikille tarkoitettu paikka?

Kaupunkimaantieteilijä Leslie Kern tarkastelee kaupunkisuunnittelua intersektionaalisista näkökulmista teoksessaan Feminist City ja esittää, että kaupunkisuunnittelun profession perusteet pitäisi arvioida uudelleen.

Kirja — 1.1.2022

Kaupunkisuunnittelun ensyklopedia

Tyylikäs teos käy läpi viime vuosisadan kaupunkisuunnittelun historiaa.