ark
Toisin kuin usein ajatellaan, ryhmärakennuttamisella on Suomessa pitkä historia. Jos 1960-luvulla olisi tehty toisenlaisia ratkaisuja, asuntoja saatettaisiin edelleen rakentaa yhdessä.
Wienissä ryhmärakennuttaminen ja yhteisöllinen asuminen kulkevat usein käsi kädessä. Yksi viimeaikaisista kohteista on Gleis 21 -asuinkerrostalo.
Iris Andersson etsii esseessään kodin ydintä.
Luonnonläheisyydellä on laajoja hyvinvointivaikutuksia. Arkkitehti-lehden projektit keskittyvät kuitenkin lähinnä suurempiin kaupunkeihin ja kaupunkirakentamiseen.
Kokenut kirkkojen korjaaja, arkkitehti Hanna Lyytinen miettii jokaisessa korjaushankkeessaan, mikä on arkkitehtuurin pyhä ja mitä ei voida poistaa menettämättä arkkitehtuurin ydintä.
Tikkurilan seurakunnan uudet tilat on rakennettu asuinkorttelin osaksi.
Ylivieskan kirkko paloi viisi vuotta sitten pääsiäisenä. Uusi kirkko punoo arkkitehtuurillaan yhteen aikatasoja, viitteitä ja merkityksiä.
Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell ovat nousseet lukuisilla kilpailumenestyksillään kiinnostaviksi uusiksi nimiksi suomalaisessa arkkitehtuurissa. Nyt kolmikon ensimmäinen kilpailuvoitto on rakennettu.
Pientä kappelia ehdittiin hahmotella Tervajärven rannalle lähes vuosikymmenen ajan ennen kuin rakennus saatiin pystyyn talkoovoimin.
Millaisissa paikoissa pyhyyden kokemus syntyy?
Uusi kirja esittelee 1800-luvun lopun todennäköisesti vaikutusvaltaisimman suomalaisen arkkitehdin: Gustav Nyström vaikutti sekä arkkitehtina että opettajana.
Arkkitehti Sarah Robinsonin uusin kirja tarkastelee arkkitehtuurin vaikutuksia ihmiseen.
Arkkitehtuurihistorioitsija William J. R. Curtisin muistokirjoitus ystävälleen Kristian Gullichsenille.
Toista sataa esittelee suomalaisen arkkitehtuuriteoksen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta ilman pönötystä.
Mitä tapahtuu evankelis-luterilaisen kirkon rakennusperinnölle, ja mistä löydämme jatkossa pyhän kokemuksia? Kristo Vesikansa alustaa Pyhä tila -numeron teemaa.
