Rakkaudesta elämään
Kahdeksantoista vihkosta kokoavat yhteen Pritzker-palkitun arkkitehti Peter Zumthorin keskustelut 17 eri taiteilijan ja taitajan kanssa.
Puutarhanhoidon pimeä puoli
Hakemistomainen kirja kokoaa yhteen puutarhanhoitoon liittyviä erilaisia ilmiöitä.
Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.
Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle
Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.
Unholan väki
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.
Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?
Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.
Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus
Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?
Syvää, syvempää, syvintä empatiaa
Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.