Puutarhanhoidon pimeä puoli
Hakemistomainen kirja kokoaa yhteen puutarhanhoitoon liittyviä erilaisia ilmiöitä.
Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.
Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle
Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.
Arkkitehtuuri jälleenrakennuksen politiikkana
Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli, kun yhteiskuntaa muutetaan eli jälleenrakennetaan ekologisesti kestävämmäksi. Millaisille periaatteille uuden arkkitehtuurin tulisi rakentua?
Välitiloissa
Monimuotoiset ja joustavat kaupungit tarvitsevat suunniteltujen paikkojen lisäksi epämääräisiä välitiloja, jotka tarjoavat elinympäristöjä myös muille kuin ihmisille ja auttavat kaupunkeja muutoksiin sopeutumisessa.
Piirustuspöydällä: Alusta ympäristökeskustelulle
Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki tarjoaa paikan ihmisten ja muunlajisten eläinten kohtaamiselle, ympäristön havainnoinnille sekä siitä keskustelulle.
Syvää, syvempää, syvintä empatiaa
Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.
Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta
Ulla Engman uppoutuu esseessään Aino Aallosta kerrottuun.