Pääkirjoitus 5/2023: Ympäristön hienosäätöä
Taitava tuunaaja osaa yhdistää olemassa olevista kappaleista uuden kokonaisuuden, antaa sarjatuotteelle yksilöllisen ilmeen tai keksiä turhille tavaroille uuden käyttötarkoituksen. Nämä olisivat hyödyllisiä perustaitoja myös jokaiselle arkkitehdille, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 4/2023: Metsän tulkitsija
Reima Pietilä on helppo nähdä edelläkävijänä ajattelutavalle, joka huomioi luonnon samanarvoisena tekijänä ihmisen kanssa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Maankäyttöä vai hoivaa?
Ihanteellisesti maankäytön suunnitteluprosesseissa tulisi huomioida globaali oikeudenmukaisuus ja maapallon kantokyvyn rajat, mutta nykyisellään maanomistajien intresseillä on enemmän painoarvoa.
Pääkirjoitus 3/2023: Umpikortteli ei ole tae elävälle kaupunkiympäristölle
Kortteli on ollut vuosituhansia kaupunkirakentamisen perusyksikkö, ja sen variaatiot ovat myös nykykaupungin rakennuspalikoita.
Kaupunkiaktivismi on keino rakentaa pieniä utopiota
Kaupunkiaktivismissa on muutospotentiaalia, joka saattaa lopulta muuttaa myös siihen osallistuvat arkkitehdit itsensä.
Pääkirjoitus 2/2023: Hoivaan tarvitaan myös arkkitehtuuria
Arkkitehti-lehti julkaisi sairaala-aiheisen numeron viimeksi vuonna 2014. Onko yhdeksän vuoden takaiset lupaukset uusista sairaalakonsepteista lunastettu?
Käsite: Lämpöviihtyvyys
Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.
Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa
Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Pääkirjoitus 1/2023: Liikkeentunnistin
Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.