Jutut

Näkökulmat

Puheenvuoro — 1.2.2023

Käsite: Lämpöviihtyvyys

Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.

Puheenvuoro — 1.2.2023

Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa

Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.

Pääkirjoitus — 1.1.2023

Pääkirjoitus 1/2023: Liikkeentunnistin

Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.

Puheenvuoro — 1.1.2023

Käsite: Fluidius

Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.

Pääkirjoitus — 1.5.2022

Pääkirjoitus 5/2022: Suomi purkaa, mutta kuinka pitkään?

Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Olisiko mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa rakennuksia purettaisiin vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä?

Kolumni — 1.5.2022

Rakennussuojelua muodon vuoksi

Rakennussuojelu keskittyy tällä hetkellä liikaa julkisivujen suojeluun, mikä ei oikeastaan ole rakennussuojelua alkuunkaan, pohtii Erkki Mäkiö.

Kolumni — 1.4.2022

Ekokatastrofi edellyttää negatiivisia ideoita

Arkkitehtien on päästävä eroon sellaisesta idealismista, että tehtävämme olisi löytää ratkaisu kaikkiin ongelmiin, kirjoittaa Julius Jääskeläinen.

Pääkirjoitus — 1.4.2022

Pääkirjoitus 4/2022: Rakennettuja unelmia

Onko omakotitaloasumisen ihanne menneisyyttä vai tulevaisuuden ratkaisu?

Pääkirjoitus — 1.3.2022

Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla

Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.

Kolumni — 1.3.2022

Posthumanismi ja katoavaisuuden arkkitehtuuri

Arkkitehtuurisuunnittelu ja rakentaminen voisivat ottaa oppia eläimiltä, ehdottaa Panu Savolainen.

Pääkirjoitus — 1.2.2022

Pääkirjoitus 2/2022: Muistamisen ja unohtamisen syklit

Se, mitkä rakennukset jälkipolvet muistavat ja mitä he arvostavat, on seurausta vuorovaikutteisesta prosessista, johon osallistuvat niin media, ammatilliset instituutiot kuin rakennusten ja kaupunkitilojen käyttäjät.

Kolumni — 1.2.2022

Parantolat Paimion varjossa

Suomessa toimi viime vuosisadalla 80–85 tuberkuloosin hoitoon erikoistunutta hoitolaitosta. Paimion ikoninen hahmo peittää taakseen koko muun suomalaisen parantola-arkkitehtuurin, kirjoittavat Heini Hakosalo ja Emilia Rönkkö.

Pääkirjoitus — 1.1.2022

Pääkirjoitus 1/2022: Pelimerkit

Tornitalopelin avaussiirron Suomessa teki arkkitehti Sigurd Frosterus tasan sata vuotta sitten. Tornitaloilla näyttää edelleen olevan kysyntää, mutta millaista kaupunkia niiden avulla rakennetaan?

Pääkirjoitus — 1.5.2021

Pääkirjoitus 5/2021: Jatkuvuuden dilemma

Miten suomalaisia kaupunkikeskustoja tulisi täydennysrakentaa?

Kolumni — 1.5.2021

Kuvakolumni: Pienestä suureen, läheltä kauas

Päivittäistavarakaupan siirtyminen kauppakeskusten suurmarketteihin on johtanut ostoskeskusten asiakaskatoon ja kurjistumiseen, vaikka ne voisivat tarjota erinomaisen alustan pienyrittäjien toiminnalle, kirjoittaa Tuomas Uusheimo.