Abstraktin otteessa
Arkkitehtonista ilmaisua ohjaavat ennen kaikkea ympäröivät yhteiskunnalliset olosuhteet, eivät niinkään esteettiset pyrkimykset, näkee Pier Vittorio Aureli.
Ajatuksia maailman kontrolloimattomuudesta
Saksalaissosiologi Hartmut Rosan resonanssiteoria saa pohtimaan, mitä kaikkea rakentamisessa on lopulta tarpeen kontrolloida.
Tiedolla on väliä
Tekoälyyn liittyviin arvailuihin suunnittelun tehostumisesta ja arkkitehtien tekemisestä tarpeettomaksi ei kannata suhtautua vielä kovin vakavasti, mutta tulevaisuuden varalta on hyvä pohtia, miten paljon arkkitehdin työssä todella on sellaista, josta vain ihmismieli voi selviytyä, kirjoittaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa.
Kestävän rakentamisen resepti
Helsingin Honkasuon hirsinen rivitalo pyrkii olemaan esimerkki siitä, miten rakentaa mahdollisimman kestävästi.
Ketä tekoäly palvelee?
Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.
Radikaalia muutosta pilotoimassa
Huopalahden asemamiljöön massivipuisessa rivitalossa on hyödynnetty vanhoja tuttuja mutta nykyrakentamiselle harvinaisen vieraita ratkaisuja.
Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä
Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.
Miten tekoäly muuttaa arkkitehtuuria?
Kuusi Aine ja äly -numerossa (2–2024) julkaistua puheenvuoroa avaavat, miten tekoäly voi toimia luovan työn apuna, kuinka se auttaa suunnittelemaan kestävämmin ja mitä arkkitehdin tulisi ymmärtää tekoälyn etiikasta.
Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla
Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.