Jutut | Sivu 26 | ark

Arjen koventiot

Koti-teemanumerossa esiteltävät rakennukset saivat Fernando Nieton pohtimaan, miten syntyy hyvä asuinrakennus.

Pula-ajasta kulutuskulttuuriin, arkipäivän arkkitehtuuria ja ykkösnimenä Alvar Aalto – 1950-luku Arkkitehti-lehden silmin

Arkkitehti-lehden digitaalinen näköislehtiarkisto laajentunut kattamaan koko 1950-luvun. Päätoimittaja Kristo Vesikansa käy läpi vuosikymmenen arkkitehtuuri-ilmiöitä ja lehden sivuilla käytyä keskustelua.

Kohdearvio — 1.3.2022

Keidas kosken partaalla

Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

Kokoaan kookkaampi paviljonki

Lahden vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2021 poiki paviljongin, joka herätti aluksi ilmastonmuutoskeskustelua keskellä Helsinkiä ja toimii nyt hiljaisen juna-asemanseudun suunnannäyttäjänä.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

”Metsässä käydessä on rieponut, kuinka laavut ovat tunkkaisia ja ankeita” – Retkeilevät arkkitehdit suunnittelevat nyt uudenlaista retkeilyarkkitehtuuria

Pelkistetyt retkeilyrakennelmat Tampereen seudulla ja Urho Kekkosen kansallispuistossa päivittävät retkeilyarkkitehtuurin pitkää perinnettä 2020-luvulle.

Näyttely — 1.3.2022

Rakenteita ja musiikkia Pariisissa

100-vuotisjuhlavuoden näyttely esittelee Iannis Xenakisin keskeisimmät saavutukset musiikin ja arkkitehtuurin saralla.

Kirja — 1.3.2022

Rakkaudesta elämään

Kahdeksantoista vihkosta kokoavat yhteen Pritzker-palkitun arkkitehti Peter Zumthorin keskustelut 17 eri taiteilijan ja taitajan kanssa.

Kirja — 1.3.2022

Puutarhanhoidon pimeä puoli

Hakemistomainen kirja kokoaa yhteen puutarhanhoitoon liittyviä erilaisia ilmiöitä.

Pääkirjoitus — 1.3.2022

Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla

Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.

Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?

Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.

Essee — 1.3.2022

Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle

Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.

Essee — 1.3.2022

Arkkitehtuuri jälleenrakennuksen politiikkana

Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli, kun yhteiskuntaa muutetaan eli jälleenrakennetaan ekologisesti kestävämmäksi. Millaisille periaatteille uuden arkkitehtuurin tulisi rakentua?

Välitiloissa

Monimuotoiset ja joustavat kaupungit tarvitsevat suunniteltujen paikkojen lisäksi epämääräisiä välitiloja, jotka tarjoavat elinympäristöjä myös muille kuin ihmisille ja auttavat kaupunkeja muutoksiin sopeutumisessa.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

Piirustuspöydällä: Alusta ympäristökeskustelulle

Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki tarjoaa paikan ihmisten ja muunlajisten eläinten kohtaamiselle, ympäristön havainnoinnille sekä siitä keskustelulle.

Kolumni — 1.3.2022

Posthumanismi ja katoavaisuuden arkkitehtuuri

Arkkitehtuurisuunnittelu ja rakentaminen voisivat ottaa oppia eläimiltä, ehdottaa Panu Savolainen.