Jutut

Kaikki

Kohdearvio — 1.3.2022

Paluu perusteisiin

Finlandia-talon perusparannustöiden ajaksi sen viereen on noussut siirrettävä, väliaikainen kokous- ja tapahtumatila. Väistötilakonseptin juurettomuudesta huolimatta rakennus muodostaa intiimin yhteyden ympäristöönsä, kirjoittaa Lee Marable.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

Pikku-Finlandian arkkitehti: ”Meillä oli sopivasti kunnianhimoa ja näyttämisen tahtoa”

Finlandia-talon peruskorjauksen ajaksi sen viereen rakennettu tilapäinen väistötila, Pikku-Finlandia, oli näytön paikka kolmelle arkkitehtiopiskelijalle.

Kohdearvio — 1.3.2022

Keidas kosken partaalla

Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.

Kohdearvio — 1.2.2022

Hillittyä charmia

Arkkitehdit Kirsi Korhosen ja Mika Penttisen suunnittelema Isabella-asuinkortteli Helsingin Jätkäsaaressa on räätälöity erilaisille käyttäjäryhmille kauppakorkeakoulun opiskelijoista ruotsinkielisiin opettajiin.

Kohdearvio — 1.2.2022

Puu luo uuden sukupolven

arkkitehtitoimiston suunnittelema, palkittu Hopealaakson päiväkoti on esimerkki siitä, millaisia kysymyksiä suunnittelijat joutuvat ratkomaan, kun uusi materiaali kohtaa totutut suunnittelu- ja rakennuskäytännöt.

Kohdearvio — 1.2.2022

Se soi

Entinen tehdaskortteli Helsingin Arabianrannassa on muuttunut parin vuosikymmenen aikana kulttuurikampukseksi: Arkkitehdit Tommilan suunnittelema uusi Soiva-rakennus tarjoaa tilat korkeakoulun ja konservatorion musiikinopetukselle.

Suunnitelmia — 1.2.2022

Voiko kaupunkirakenteella vähentää tarvetta vanhusten palveluasunnoille?

Vaihtoehto-palstalla arkkitehdit esittelevät omaehtoisesti tekemiään ideaprojekteja. Sari Nieminen pohtii, millainen olisi vanhoille ihmisille miellyttävä kaupunki.

Kirja — 1.2.2022

Helsingin rakennusten eläin- ja ihmiskoristeiden runsaudensarvi

Ilosen uusi kirja pysäyttää huomaamaan kaupunkirakentamisen koristeaiheeet, joihin ei tule kiinnitettyä huomiota arjessa.

Kirja — 1.2.2022

Raha ohjaa elettyä ympäristöä

atthew Soulesin kirja tarjoaa katsauksen siihen, mitä arkkitehtuurille ja kaupunkitilalle tapahtuu, kun niistä tulee rahoitusvälineitä perusihmisoikeuksien sijaan.

Pääkirjoitus — 1.2.2022

Pääkirjoitus 2/2022: Muistamisen ja unohtamisen syklit

Se, mitkä rakennukset jälkipolvet muistavat ja mitä he arvostavat, on seurausta vuorovaikutteisesta prosessista, johon osallistuvat niin media, ammatilliset instituutiot kuin rakennusten ja kaupunkitilojen käyttäjät.

Kysymme — 1.2.2022

Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?

Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.

Essee — 1.2.2022

Unholan väki

Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.

Ilmiöt — 1.2.2022

Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?

Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.

Ilmiöt — 1.2.2022

Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus

Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?

Ilmiöt — 1.2.2022

Syvää, syvempää, syvintä empatiaa

Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.