Arkkitehti muutoksen välittäjänä

Tyhjillään olevien tilojen väliaikaiskäyttö on viime vuosikymmeninä tunnistettu kestäväksi ja osallistavaksi keinoksi kehittää kaupunkeja. Väliaikaiskäyttöjen parissa toimiminen voi olla arkkitehdeille myös keino kyseenalaistaa perinteistä suunnittelutyötä rajoittavia rakenteita.

Ilmiöt

Miten toimitila muuttuu asunnoiksi?

Pelkästään pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä noin 50 kerrostalokorttelin verran tyhjää toimistotilaa. Asunnoille taas tuntuisi olevan jatkuvaa kysyntää. Millä ehdoilla toimitila muuttuu asunnoiksi?

Oppia Oulun rumimmalta

Keskellä oululaista asuinaluetta rapistuu Alvar Aallon suunnittelema siilo, viimeinen jäänne paikalla 1900-luvulla toimineesta sellutehtaasta. Ekokriisin keskellä rapistunut siilo auttaa hahmottelemaan kestävämpiä esteettisiä ihanteita. 

Nostalgiasta apu ekokriisiin?

Tunteisiin vetoava nostalgia voisi oikein käytettynä olla rakennussuojelun voimavara, pohtivat Iida Kalakoski ja Riina Sirén.

Ilmiöt

Kahden kunnantalon kohtalo

Moni merkittävä rakennus joutuu purkulistalle, jos korjaaminen on liian kallista tai sopivaa käyttötarkoitusta ei löydetä. Arkinen rakennusperintö on uhattuna ilman ajoissa hankittua suojelumerkintää.

Mistä syntyy kestävä asuinympäristö? – Tutkijat kokosivat tarkistuslistan

Monet asuntotuotannon nykytrendit huolestuttavat asiantuntijoita, sillä ne vaarantavat asukkaiden hyvinvoinnin, ja heikko mukautumiskyky povaa rakennuksille lyhyttä käyttöikää. Tampereen yliopiston tutkijat kokosivat asuntosuunnittelun laatutekijöistä tarkistuslistan.

Essee

Arkkitehti viihtymisen asiantuntijana, ennen ja nyt

Arkkitehdeilla on suuri yhteiskunnallinen vastuu elinympäristöjen suunnittelijoina. Merkityksellisintä arkkitehtuuri on silloin, kun se rakentuu ikivanhalle ympäristösuhteelle, pohtii Kaj Nyman.

Gustaf Estlander, asuntoarkkitehtuurin romantikko ja liikemies

Reilu sata vuotta sitten Helsingissä toimi arkkitehti, joka saavutti taloudellista voittoa rehevän romanttisilla kerrostaloillaan.

Asuntokriisin onnenonkijat

Kaupungeissa eri puolilla maailmaa kärsitään pitkittyneen asuntokriisin vaikutuksista. Ratkaisuksi on esitetty asuminen palveluna -mallia (HaaS), mutta ketä se oikeastaan hyödyttää?