Tarkasti puiden lomassa
Energiatehokkuus ja tontilla kasvavat tammet ohjasivat AFKS Arkkitehteja Vantaan Vaaralan päiväkodin suunnittelussa.
Oppeja koulusta
Suomen ensimmäinen massiivipuinen koulurakennus Kuhmon Tuupalaan rakennettiin paikallisen tehtaan tuottamista elementeistä. Rakennusmateriaali tuotti uutta tietoa myös suunnittelijoille.
Rakennus, joka katosi – Alvar Aallon Viipurin kirjasto
Laura Bergerin vuonna 2018 valmistunut väitöskirja Aalto-yliopistoon käsittelee Viipurin kirjaston vaiheita.
Neroyksilöstä arkkitehtikollektiiviin
Ajatus arkkitehdista maailmanparantajana ei ole yksinomaan positiivinen kehityssuunta, jos arkkitehtuurin tuotantoa ja arkkitehdintyötä ei määritellä uudelleen rakenteellisella tasolla, kirjoittaa Aleksi Lohtaja.
Megahankkeilla maineeseen?
Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu Tampere tarvitsee suurten rakennushankkeiden rinnalle kaupunkitalouden huomioimista, jos se haluaa kasvaa myös taloudellisesti, huomauttaa tutkija ja arkkitehti Jenni Partanen.
Mitä kaupungille kuuluu?
Digitaalisuuden kehitys saa aikaan kaupunkitiloissa ja niiden käytössä muutoksia, joihin myös suunnittelun ohjauksen tulisi ottaa aktiivisesti kantaa, ehdottaa Sari Viertiö.
Kysymys jähmettyy vastaukseksi
Jan Gehlin kymmenen vuotta vanha teos Cities for People on käännetty nyt suomeksi. Tommy Kaj Lindgren löytää teoksesta yksinkertaistuksia, jotka eivät vie alan kehitystä eteenpäin.
Kohti tulevaisuuden arkkitehtuuria?
Lee Marable pohtii Helsingin keskustakirjasto Oodin arkkitehtuurin kytköksiä nyky-yhteiskunnan arvoihin, ihanteisiin – ja kapitalismiin.
Oodi kaikelle
Helsingin keskustakirjasto Oodi on ladattu yli kymmenen vuoden ideointiprosessin aikana toiveilla, joista useat se tuntuu jo kolmen kuukauden toiminnan jälkeen täyttäneen.