Mitä arkkitehti voi oppia muiden maiden työkulttuureista?
Suomessa suunnitteluhankkeiden toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Intiassa taas asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä korvaa standardisoinnin puutteen, vertaa Sudar Oli Gunasekaran.
Taitavasti tehokas
Lamminrahkan koulukeskuksessa nykykouluille tyypillinen tehokkuus ei heikennä tilojen käyttökelpoisuutta tai valoisuutta.
Kasarihenkeä Kasarmitorin kulisseissa
Korkeimman hallinto-oikeuden tilat päivitettiin vastaamaan nykytarpeita, mutta tunnelmassa näkyy erityisesti 1980-luku.
Kaupunki värien kautta
Aziza Lon kokeelliset värikartat kertovat paitsi kaupunginosien väreistä myös niiden kokemisesta.
Tyylistä tyylikkäästi
1800-luvun arkkitehtuuritekstit tarjoavat rikkaan aineiston modernin arkkitehtuurin uudelleentulkintoihin. Esimekriksi vaatimus ”oman aikamme arkkitehtuurista” on toistunut 1800-luvun puolivälistä aina nykypäivään asti.
Arkkitehtinaisista ensimmäiset
Tuplaelämäkerta kahdesta varhaisesta arkkitehtinaisesta avaa näkymän 1900-luvun vaihteen arkkitehtien työhön ja sukupuolten tasa-arvoon.
Väritutkimuksen lyhyt oppimäärä
Värisuunnittelusta on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on kantautunut vain heikosti Suomeen. Väritutkija Saara Pyykkö avaa, mitä arkkitehdin kannattaisi tietää väristä.
Värikerroksen intentio
Maalattu arkkitehtuuri muuttuu ihanteiden mukaan. Kuinka lukea värin eri kerroksia?
Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.