Suurin mahdollinen tunnustus – mutta mistä?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnossa kytee arkkitehtoniselle luovuudelle tuhoisa myytti, näkee Anni Vartola.
Viidenkymmenen vuoden myytti
Mediassa ja ihmisten puheissa toistuu väite, ettei 1970-luvun rakennuksia suunniteltu kestämään kuin kolmekymmentä tai viisikymmentä vuotta. Mistä uskomus on lähtöisin? Voiko siinä olla perää?
Konttorien kohtalo
Kun toimistorakennusta ei ole suojeltu, sen säilyttämisestä tai purkamisesta päättää omistaja. Ratkaisevaa on, näkeekö hän siinä muutakin kuin ajastaan jääneen rakennusmassan.
Ostareiden toinen puoli
Purettaessa vanhoja ostareita ei pelkästään menetetä laadukasta arkkitehtuuria, vaan myös palveluita, poikkeuksellista kulttuuria ja kansantaloutta, näkee Juhana Heikonen.
Valon mestarin työkalut
Juha Leiviskän arkkitehtuurissa valo muuttuu ja ilmentää ajankulua. Vaikutelma syntyy systemaattisemmista suunnitteluperiaatteista kuin usein on ajateltu.
Voimalaitoksesta kulttuurilaitos?
11. syyskuuta ratkenneessa Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailussa hahmoteltiin museolle uudisrakennusta Helsingin Eteläsatamaan. Valtteri Hautsalo esittää diplomityössään tälle vaihtoehdon ja näyttää, kuinka museo voisi sijoittua Hanasaaren entiseen hiilivoimalaitokseen yhdessä Helsingin taidemuseon kanssa.
Kolme pohjoismaista lähiöuudistusta
1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Kolme esimerkkiä näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
Muuttuvat lähiöt – näkökulmia Suomen suurimmista kaupungeista
1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.
Keskitiiviin asumisen unohdetut mahdollisuudet
Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.