Sosiaalipalatsin toteutunut utopia
1800-luvun Ranska ja pieni Guisen kaupunki noin 200 kilometriä Pariisista pohjoiseen tarjoavat inspiraatiota yhteisöllisemmille asumisen ideoille.
Maton monet kuviot
Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.
Miten Suomi on tullut näkyväksi – vastaus Rainer Mahlamäelle
Suomalainen arkkitehtuuri herättää maailmalla kiinnostusta, kunhan sitä tehdään aktiivisesti tunnetuksi eri medioissa, kirjoittaa Wolfgang Jean Stock.
Vastarinnan paikka
Mielenilmausten, aktivismin ja vaihtoehtoisten muistomerkkien nousu haastaa kaupunkisuunnittelijoita omaksumaan joustavamman suhteen kaupunkimaisemaan.
Tärkeintä ovat näkymät
Jos suunnitelmat toteutuvat, 2030-luvulla Makasiinirannan uusista liikekortteleista tulee osa Helsingin kansallismaisemaa. Arkkitehti Mikko Summaselle niiden suunnittelu on ”once in a lifetime” -projekti.
”Varmaotteinen ja paikkaan sopiva museo” ja ”riskeillä miinoitettu suunnitelma” – Asiantuntijat arvioivat arkkitehtuuri- ja designmuseokilpailun finalistit
Joulukuussa 2024 julkaistiin uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun finalistit. Museo sijoittuu Helsingin Makasiinirantaan, jonka suunnitelmia on työstetty vuonna 2022 järjestetyn kilpailun pohjalta asemakaavaluonnokseksi. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, miltä alueen suunnitelmat näyttävät.
Helsingin urbaanit rönsyt ja takiaiset
Helsingin kaupunkirakenne on virheellisten suunnitteluideaalien fragmentoima, näkee arkkitehti ja professori Kai Wartiainen.
Keskeneräisyyden ylistys
Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.
Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi
Lapsiystävällisessä kaupungissa leikki saa levitä puistojen ulkopuolelle ja autolla liikkuvien täytyy joustaa, visioivat maisema-arkkitehti Mari Ariluoma ja kaupunkilapsuuteen erikoistunut tutkijatohtori Veera Moll. He keskustelivat ja löysivät lapsiystävällisemmän kaupungin suunnitteluun kahdeksan periaatetta.