Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
Mitä Finlandia-ehdokkaat kertovat suomalaisen arkkitehtuurin tilasta?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.
Väritutkimuksen lyhyt oppimäärä
Värisuunnittelusta on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on kantautunut vain heikosti Suomeen. Väritutkija Saara Pyykkö avaa, mitä arkkitehdin kannattaisi tietää väristä.
Värikerroksen intentio
Maalattu arkkitehtuuri muuttuu ihanteiden mukaan. Kuinka lukea värin eri kerroksia?
Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.
Avain moderniin arkkitehtuuriin
Arkkitehti Pentti Piha oli 1970-luvulla mukana kehittämässä ja tuomassa Suomeen musta laatikko -näyttämötyyppiä, johon esitystaiteilijat suhtautuvat nykyään kriittisesti. Sen kautta voimme arvioida uudelleen modernistisen arkkitehtuurin perintöä laajemminkin.
Unelma sosiaalisesti esteettömistä esitystiloista
Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?