Arkkitehtuuri jälleenrakennuksen politiikkana
Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli, kun yhteiskuntaa muutetaan eli jälleenrakennetaan ekologisesti kestävämmäksi. Millaisille periaatteille uuden arkkitehtuurin tulisi rakentua?
Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?
Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.
Unholan väki
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.
Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?
Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.
Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus
Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?
Syvää, syvempää, syvintä empatiaa
Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.
Voiko kaupunkirakenteella vähentää tarvetta vanhusten palveluasunnoille?
Vaihtoehto-palstalla arkkitehdit esittelevät omaehtoisesti tekemiään ideaprojekteja. Sari Nieminen pohtii, millainen olisi vanhoille ihmisille miellyttävä kaupunki.
Vaihtoehto: Yes in my backyard
Miten tiivistää rintamamiestaloaluetta niin, että asuntotarjonta monipuolistuu ja autokaupunki muuttuu käveltäväksi ja pyöräiltäväksi?
Kuvaessee: Ei koristeellista eikä käytännöllistä
Graafikko Emery Norton tutki, millaisia yksityiskohtia kävelijä löytää kaupungilta.