Pääkirjoitus 1/2022: Pelimerkit
Tornitalopelin avaussiirron Suomessa teki arkkitehti Sigurd Frosterus tasan sata vuotta sitten. Tornitaloilla näyttää edelleen olevan kysyntää, mutta millaista kaupunkia niiden avulla rakennetaan?
Kaupunki, joka kasvaa kohti taivasta
Tampereen kaupunkikuvaa ovat viime vuosina muuttaneet useat suuret rakennushankkeet. Kenen ehdoilla uutta rakennetaan?
Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa
Mistä lähiön tunnelma muodostuu, ja kuinka tunnelmaa voi suunnitella? Kahden arkkitehtitutkijan esseessä tarkastellaan arkkitehdin ja paikan suhdetta.
Miten kokemus yhdistyy kaupunkisuunnitteluun?
Kaupunkisuunnittelun yhteydessä puhutaan usein sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tärkeydestä, mutta arvot eivät näy tiedoissa, joita suunnittelijalle tarjotaan suunnitelmien pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissä tieto päätettiin kerätä itse, kun Itäkeskuksen alueen kehittäminen alkoi.
Uusi umpikortteli vaatii uudenlaista ajattelua
Viime vuosikymmeninä kaupunkikehityshankkeet ovat perustuneet yhä useammin umpikorttelirakenteeseen. Sata vuotta sitten modernistit tuomitsivat typologian pimeänä ja ahtaana. Mikä on nyt toisin?
Erik Bryggman ja Turun kaupunkikuva
Erik Bryggman tunnetaan erityisesti rakennuksistaan. Hänen töistään löytyy kuitenkin myös kaupunkisuunnittelullinen ote.
Piirustuspöydällä: Kolme esimerkkiä kiertotaloudesta
Kiertotaloutta voi edistää myös maankäytön suunnittelulla, ei vain yksittäisissä rakennushankkeissa, arkkitehti Aura Pajamo Muuan-suunnittelutoimistosta tuo esille.
Hämärän kaupungeissa
François Schuitenin sarjakuvissa arkkitehtoniset utopiat kääntyvät dystopioiksi.
Kuinka elää yhdessä?
Venetsian 17. arkkitehtuuribiennaali käsitteli suuria kysymyksiä isossa mittakaavassa, mikä teki kokonaisuudesta hieman sekavan, arvioi Tuomas Siitonen.