Esikaupunkia kaupunkimaisen tiiviissä paketissa
Pääkaupunkiseudun kaupunkimaisiksi suunnitellut elinympäristöt eivät nykyisellään kannusta aitoon kaupunkielämään. Yhtenä syynä voi olla suomalaisen urbaaniuden lyhyt historia, pohtii Lee Marable.
Rakenteiden runollinen ulottuvuus
Lissabonin arkkitehtuuritriennaalin 2019 aiheena oli arkkitehtuurin runollisuuden ja rationaalisuuden monivivahteinen suhde. Marianna Wahlsten vieraili triennaalissa.
Donitseja, määritelmiä ja näyttelyproblematiikkaa
Olson arkkitehtuuritiennaalissa käsiteltiin tänä syksynä jatkuvan kasvun ongelmaa. Arkkitehti ja julkista tilaa paljon tutkinut professori Dubravka Sekulić kirjoittaa triennaalin herättämistä ajatuksista.
Studiolla Matti Kuittinen – Kestävyyden kannattaja
Kesästä 2019 alkaen Matti Kuittisella on ollut uusi ja harvinainen titteli – rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten professori.
Maisema-analyysin uudet tasot
Perinteiset maisema-analyysit kaipaavat päivittämistä kaupunkien tiivistyessä. Esimerkiksi hulevedet ovat paitsi osa ekologisia systeemejä niiden hallinta voi myös muodostaa kaupunkilaisille merkityksellisiä paikkoja, Daniel Falck esittää.
Pääkirjoitus 5/19: Kestävyyden paino
Onko olemassa arkkitehtia, joka ei haluaisi toimia kestävästi? Suunnittelijaa, jota ei kiinnostaisi ympäristö?
Liian vähän liian monelle – vai tarpeeksi kaikille?
Ilmastokriisin myötä jokaisen alan, taidemuodon ja pyrkimyksen tulisi kyseenalaistaa olemassaolonsa, ehdottaa Maria Smith, yksi Oslon arkkitehtuuritriennaalin 2019 kuraattoreista.
Kasvulla on hintansa
Kaupunkien kehityshistorian tarkastelu auttaisi hahmottamaan myös nykykehityksen mahdollisia seurauksia, kirjoittaa Eeva Berglund.
Muistitko lukea käyttöohjeet?
Buckminster Fullerin klassikkoteos on ajankohtainen vielä 50 vuoden jälkeenkin.